Lappis

Ohups

2011-06-26T22:58:00.002+03:00

Pitihän sitä lankakasaa toki vajentaa, mutta oliko fiksua aloittaa kaikki samanaikaisesti, se jää nähtäväksi.

Ois puikoille töitä...

2010-10-25T00:13:00.001+03:00

Kaulahuiveja joka kokoon

2007-11-27T22:37:00.001+02:00

Oma huivini: pituus 2,5 metriä.
Inspiraationa Irish hiking scarf, mutta vaihdoin keskimmäisen palmikon leveämmäksi.
Neulottu "palmikoita kunnes lanka loppuu" -menetelmällä. Ai mikä mopo?
Lanka Marks & Kattens Dream. Beessiä, joo, vileenin ostoksia...
Alunperin kai oli tarkoitus tehdä tuosta myös joko pipo tai lapaset kaveriksi, mutta yritelmistä tuli vähintäänkin outoja.
No, ainakin on lämmin huivi.

Nallen huivi: koko pieni.
Lanka kämmekkäiden jämistä. Eikö olekin miehekkäät raidat?

Tulossa: lisää huiveja. Ja pipoja. Ja kämmekkäitä. Joulu.

Huiviputki

2007-11-03T21:25:00.000+02:00

Huiviputki on taas päällä, kolmiohuiveja syntyy joka välissä vaikka oikeasti pitäisi tehdä jotain ihan muuta. Tässä tuoreimmat:

Shetland triangle (Muistaakseni. Korjatkaa jos olen väärässä.), jostain Interweaven kirjasta.
Lankana Wetterhoffin Sivilla, ehdoton suosikki.
Aloitin kesällä, löysin viime viikolla melkein valmiina pussukan pohjalta, viimeistelin ja pingotin. Minulla on vahva tunne että olin tekemässä tätä joku tietty vastaanottaja mielessä ja että siitä piti tulla suurempi, nyt vain en muista kenelle tämä oli enkä kyllä jaksa suurentaakaan. Ostetaan: lisää muistia.
Sitä paitsi kaikilla mun tutuilla on hienot huivit ja mulla ei. Taidan pitää tämän itse.

Sateenkaarihuivi, Tallinnasta mielenhäiriössä ostetusta riemunkirjavasta villalangasta.
Ohje: Feather and fan comfort shawl. Mukava ja helppo malli.
Kauniit värit, terapianeulomista, mutta en kyllä yhtään tiedä mitä tällä voisi tehdä, se on vähän liian pieni ja kovin karhea. Ehkä ripustan sen työhuoneen seinälle piristämään.

Puikoilla: kaksi reunusta vaille valmista kolmiohuivia, yksi neljään kertaan aloitettu palmikkokaulahuivi, ehkä lapaset tai pipo, saa nähdä kumpi onnistuu.
Jonossa: Lisää lapasia, monta palmikkokaulahuivia, pari puseroa, mitä noi keskeneräiset puserot tuolla on?

Very Nice!

2007-10-18T19:31:00.000+03:00

Terveisiä Nizzasta!
Olin vähällä muuttaa asumaan tähän kauppaan:

La Drogueriessa on Kaikkea: nappeja, nauhoja, helmiä ja ihqua lankaa. Ja vielä noin kauniissa kaupassa!

Hypistelin kaikkea mahdollista ja viivyin kaupassa puoli iltapäivää. Mukaan tarttui vähän nappeja, pikkasen nauhoja ja tällainen kitti, mistä pitäisi tuleman alpakkaiset kämmekkäät ja kaulahuivi kaikissa sateenkaaren väreissä. Varsin kätevää, koska ei olisi kyllä tullut ostettua kerää jokaista väriä, kuten eräiden on tiedetty joskus tehneen. (Noita toki on vain kuusitoista eri väriä.) Vielä kun osaisin päättää että mustalla vai ruskealla pohjalla. Kitti oli alunperin tarkoitettu ruskean kanssa, mutta jotenkin minua epäilytti ja ostin vielä kerän mustaa varmuuden vuoksi. Nyt taas näyttää ruskea paremmalta. Sanokaapas viisaammat, kumpi?

Phildarillakin kävin, muovia yäk.
Kirjakaupasta ja lehtikiskalta tarttui vähän aineistoa mukaan, mutta niistä ehkä lisää myöhemmin, jos/kun jotain rupean väsäämään. Ei mitään erityisen sykähdyttävää.

Kamerapiuha, armaani!

2007-09-30T13:37:00.000+03:00

Jottei kukaan luule että laiskana ollaan oltu, tässä kuvatodisteita hulluudestani.
Pääsi nimittäin vähän lähtemään lapasesta nuo Fetching-kämmekkäät:

Rowanspun dk.

Tuntematon lanka jämälaatikosta.

Austermann Bambou Soft. NAM!

On mulla muutakin, mutta siitä lisää joskus toiste, pitää mennä neulomaan...

Inspiraatioyliannostus

2007-09-14T10:21:00.000+03:00

Ravelry! Nam! En ole ihan vielä sinut sen kanssa, mutta eiköhän siitä jotain hyödyllistä kehkeenny.

Syys-Knitty! Nam! Saanko neuloa nuo kaikki? Nyt heti?

Äidille vihdoin se Täydellinen shaali, miesväelle kaulaliinoja, mullemullllle huppari, pusero jollekin hoikalle (tai mulle sitten Kun laihdun), sit vielä veska ja muutamat myssyt. Joko tossa olis joulusetti? Tuolta tosin kyl puuttu se oleellisin ohje, se millä neulotaan lisää aikaa. Mutta kaikkiin noihin löytyis langat omasta varastosta. Piste mulle.

Puikoilla heti toiset fetchingit, rowanspun dk, nam! Näitäkin jos tekis setin eri väreissä ni siinä olis kaikille.

Näin sitä pitää

2007-09-09T20:46:00.000+03:00

Netti toimii uudessa ateljeessa, lankat inventoitu (27 kiloa, mutta kuka laskee?) ja kauniisti hyllyssä, (lanka)laihis aloitettu. Se on syys nyt.

Vihdoin pääsin myös neulomaan:
Lapaset, taikka mitkä nämä ny sit ovatkaan, ystävälle pyöreiden vuosien kunniaksi.
Malli: Fetching, Knitty
Lanka: Virosta ostettua alpakkaa, mmm, pehmeää, ihanat värit, miksi oi miksi ostin tätä vain tuon yhden kerän?
Puikot: 3,5 mm

Omituinen kännykameralla otettu kuva, ja nuo minun räpyläni ovat paljon suuremmat kuin sirolla ystävälläni, mutta nam, ah! Tällaisia lisää, ehkä vähän pidemmällä varrella mulle itselleni. Meinasin sortua ostamaan lankaa moista varten Turussa, mutta onneksi en löytänyt etsimääni.

Ohessa näkyy myös vaaleanpunaista mohairia. Neuloin bussissa niin innolla että lanka loppui kesken. Hups.

Kelpaako tämä selitykseksi?

2007-08-06T01:51:00.000+03:00

Kysymys kuuluu: Kuinka monessa noista laatikoista on lankaa?
En ole ihan varma haluanko tai uskallanko edes laskea lankakiloja...

Matkan varrella löytyi ihanuus, lukunuttu, lienee mummon tekemä. Ja vihdoin, vaaleanpunainen ateljee odottaa enää vain laatikoiden purkua!

Zetor ja mopo

2007-06-25T18:33:00.000+03:00

Ta-daa!

Malli: Zetor
Lanka: Grignasco merinosilk kaksinkertaisena
Puikot: 4,5 mm
Varmaan olisi tullut siitä kerästä ainakin vielä yksi mallikerta, mutta sain onneksi mopon kiinni juuri ajoissa, eikä tästä ihan telttaa tullut, melkein vaan. Ilmava ja kevyt.
Tykkään lopputuloksesta, samoin huivin saaja, ja hänen äitinsäkin haluaa oman unelmankevyen huivin. Ota jonotusnumero. Seuraava on mulle. Eiku. Mun äitille.

Suorakaiteen muotoinen ja yksinkertainen malli pitäisi löytää äidin huiviin. Ehkä Koivunlehtishaali tai Cozy? Vai tuleeko kenellekään mieleen mitään vähemmän pitsistä? Sellaista suoralinjaista ja ei hörselöistä?

Epähuomiossa

2007-06-21T17:34:00.000+03:00

Tällaiset löytyi käsilaukusta, olin melkein unohtanut

Neuloin rumat sukat muun touhun ohella. Ajattelin että noi olis jotenki tyttömäisesti rock, mut unohdin että mä en itse ole. Työkaveri sen sijaan kai on, hän näki nuo ja tilasi itselleen.

Ei valmistunut Zetor ylioppilasjuhliin, mutta juhannukseksi sentään. Äsken päättelin viimeiset silmukat, nyt laitan tekeleen juhannuskassiin ja suuntaan mökille pingotushommiin. Kassissa on myös kaikkea muuta kivaa tekemistä. Saa nähdä miten käy...

Eh tuota...

2007-05-30T00:27:00.000+03:00

Tiedättehän, miten amerikkalaisissa neuleohjeissa lukee aina huolellisesti: "Join to knit in the round, being careful not to twist stitches." Ja miten niistä neuloessa aina vähän naurahtaa, että en mä nyt onneksi noin tyhmä ole.

Kunnes...

Että tuli sellainen pipo sitten tällä kertaa. Ei kuvia.

Vedonlyöntiä:
Jos on neljä mallikertaa Zetoria tehtynä kaksinkertaisesta Merinosilkistä, niin valmistuuko se lauantaiksi lahjapakettiin?

Laukku, ja kuinka se tehdään

2007-05-22T19:28:00.000+03:00

Saadaan päähänpisto: nyt tarvitaan uusi laukku, Nyt Heti!

Mennään kangaskauppaan, ostetaan kangasta, huomataan kaupassa kahvat, napataan nekin mukaan.

Kipitetään kaverin kämpälle, säädetään kaikenlaista, leivotaan pari kakkua.

Keksitään jostain vanhasta lehdestä laukulle muoto, leikataan noin suunnilleen sinnepäin.

Mietitään, tarttisko vuorin, tarttis varmaan, kaivetaan jostain valkaisematonta puuvillaa vuoriksi.

Keksitään että tarttetaan taskut. Tehdään taskut.

Ommellaan koko hökötys kasaan. Kiinnitetään kahvat.

Ihastellaan huolella, laitetaan laukku täyteen kamaa.

Tehdään kaverille samalla vauhdilla oma.

Kuvassa vilahtavat myös Ison Gnun arvontapalkintona lähettämät siniset puuvillalangat. Ne haluavat kuulemma osallistua puuvillatilkkujuttuun. Paketissa oli myös mittanauha ja suklaata, mutta ne tapansa mukaan katosivat johonkin. Kaunis kiitos, Iso Gnu!

Okra

2007-05-06T22:31:00.000+03:00

Oi miksi mä en sekoittanut tätä väriä samalla enempää?
Näen sieluni silmin ison ja ohuen pitsihuivin. Jotain ekstraspesiaalia, minulle. Vaikken kyllä "oikeasti" pidä lämpimistä väreistä. Olen tainnut saada lanka-auringonpistoksen.

Mutta enhän mä edes pidä violetista

2007-05-03T20:50:00.000+03:00

Kehräsin pätkän, näytenöttösen.
Suunnilleen puolet merinoa, puolet tavislampasta.
Tätä tulee lisää, toimiva yhdistelmä.
Ainoa vaan tosiaan se etten yhtään pidä violetista. Vai pidänkö salaa sittenkin?

Mitään en o neulonu. Yskittää, ei vaan jaksa keskittyä.
Keksin kuitenkin loistavan idean Täydellisestä Pitsihuivista lahjaksi. Sinistä Grignascon Merinosilkkiä, yksinkertaisena, sellainen iiiso suorakaide, joku ihan yksinkertainen pitsikuvio, melkein moderni. Jos nyt vaikka aloittais ensin kerimällä sen merinosilkin...

Vappulöytöjä

2007-05-01T17:53:00.000+03:00

Taas kannatti käydä jokavappuisella kirpputorilla. Löytyi kasa kankaita, vanhanaikaisia ja käyttökelpoisia. Helmenä joukossa tämä herkullisen värinen essu, jota luulin ensin vain kangaspalaksi, onneksi tarttui mukaan. Äidin ostaman kattilan sisällä oli vielä toinen yllätys, sellainen työtakki, siivoustakki, millaisia mummolla ainakin oli ennen. Melkein tekisi mieli tehdä itselle sellainen myös. Jos sitten vaikka tulisi siivottua...

Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä: Tällaista olen aina halunnut!
Setä kirppiksellä arveli että tokkopa tiedän mikä moinen härveli on. Kelpo vyyhdinpuut, eikä maksanut paljoa. Mies lupasi vähän hioa ja siistiä, kesän ensimmäinen tuunausprojekti.

Ihan hirveetä, vihreetä

2007-04-28T15:41:00.000+03:00

Tervetuloa vihreään kauteen.
Ensimmäisenä esittelemme jotain valmista, rasti seinään.

Kolmiohuivi kaulaan, ei ole suurensuuri, mutta täyttää tarpeen. Käytettäväksi suklaanruskean vakosamettijakun kera.
Ohje on swallowtail shawl (IK syksy -06), mutta ilman reunuksia. En jaksanut ruveta pähkäilemään riittääkö lanka, ja toisaalta halusin käyttää kaiken langan ja tehdä mahdollisimman suuren. Reunukset siis vain pari kerrosta ainaoikeaa, lisäsin vähän silmukoita ennen päättelyriviä, jotta reuna joustaisi paremmin. Jokin niissä terävissä reunoissa nyppii. Ja toisaalta taas tuosta ihan perushuivista tuntuu puuttuvan jotain. No, ihan peruskäyttöön se oli tarkoitettukin, ajaa hyvin asiansa.
Lankana Rowanspun 4-ply cucumberpatchin alelaarista, kaksi 25 g:n kerää. Riittoisaa. Sävyn nimeä en muista. Ensin olin varma ettei tuo ole ollenkaan minua varten tuo väri tai edes tuo lanka, mutta nuo nypyt, ne on aika herkullisia.
Ehdottomasti käyttöön, on jo toiminut kurkkukipuisen kaulahuivina ja sopii hyvin palaverieleganssiin.

Tämäkin kai kategoriassa "valmista". Pähkäilin jo tuota hahtuvaa ostaessani että haluanko sen hahtuvana vai lankana. Lankana, totesin sitten myöhemmin, ja kehräysharjoituksena pyöräytin sen langaksi. Pidän noista kaksivärisistä osioista, samanlaisia ei ollut vastaavassa kaupan langasta. Eri asia sitten tuleeko tästä jotain valmiina vai ei, mutta se on ihan sievä.

Vanhat liikennevaloväriset puuvillalangat ovat myös saaneet kyytiä. Sitä on nyt liikkeellä, mallitilkkuja, rättejä, tilkkupeittoja... Ihan vahingossa tuli ostettua 200 knitted blocks, ja ajattelin sieltä tehdä läpi kaikki sopivat kaksiväriset tilkut ja ehkä niistä joskus jopa koota jotain. Tosin siis älköön kukaan kysykö milloin viimeksi olen oikeasti saanut koottua mitään neuletyötä joka vaatii ompelua. Väreinä vihreä, punainen ja keltainen. Ehkä myös tummansinistä, jos joku voisi ystävällisesti vihjata missä noista miljoonasta pahvilaatikosta kyseinen väri löytyy.

Ja jotta voitaisiin todistaa mun lopullisesti menettäneen järkeni, oheisessa kuvassa on todellakin virkkuukoukku. Kokeilen mitä syntyy tuollaisesta narusta paksulla koukulla.

Lisäksi työn alla on iso kasa vihreää samettikangasta, vaan MISSÄ ON SAKSET? Tiedän omistavani ainakin viisi paria saksia, mutta ne ovat keittiösaksia myöten kaikki kateissa. Löytäjälle palkkioksi suklaata.

Äitikin neuloo, vihreää tietenkin.

Seuraavana nousevana värinä taitaa olla violetin eri sävyt. Tein kokeilupätkiä lankaa, ja nyt värttinällä pyörii kolmea eri violettia sekaisin. Herkullista. Ei tosin aavistustakaan mitä siitä lopulta tulee, mutta milloinkas se muka on minua estänyt.
Tuo oikeanpuolimmainen on myös yllättävän hyvä väri, kirkasta keltaista ja tummanvihreää sekaisin. En olisi uskonut.

Kevät = lievä mania

2007-04-15T00:12:00.000+03:00

Tää on taas vähän tätä.

Ostettu:

Ylläolevat säkilliset lankaa.
Saumuri.
Kankaita.
Lehtiä, kaavoja, ohjeita.
Varmaan vaikka mitä muuta, mutta koko omaisuus on vähän siellä täällä laatikoissa ympäriinsä. Hukassa on mm. neula. Täällä heinäsuovassa.

Aloitettu:

Sukat.
Hartianlämmitin. Paksusta kirjavasta langasta. Huhtikuussa. Hei, olen klovni ja mulla on hiki.
Valtavan punaisen vyyhden keriminen. Se on nyt solmussa. Kiva.
Jotain sälää jossain laatikossa.

Pahasti kesken:

Islantilaispusero. Huhtikuussa.
Kummipojan synttärilahja. Synttärit oli helmikuussa.
Hemmetti näitä jaksa luetella, sanotaan vaikka että ihan kaikki on pahasti kesken.

Saatu valmiiksi:

Öö... Tuota... Valmis, onko se jotain syötävää?
Eiku juu. Yksi trikoinen teepaita. Se on huono. Olkasauma repsottaa. En aio korjata. Pah.

Ens kerralla jotain oikeeta asiaa. Juu-u.

Se pyörii sittenkin!

2007-03-20T20:18:00.000+02:00

Ällistyksekseni kykenen tuottamaan jotain langankaltaista.
Ensin tuli tällaista möykkykasaa:

Sitten jo ohuempaa ja tasaisempaa. Tuo yksisäikeinen lanka vaan vetää hiukan vinoon.

Joten kolmannen yritelmän kertasin, ihan sattumalta käteen osuneista väreistä, kai tämä joulupaketin naruksi käy, jos ei langaksi ihan.

Nyt olen sitten muutamana iltana pyöritellyt lisää tuota kullankeltaista villaa.
Ehkä tätä voisi tosiaan ruveta tekemään. Tosin nykyinen villakokoelma on enimmäkseen aika voimakkaita värejä, joten ehkä pitää opetella värien sekoittamista ensin, ettei ryhdy mitään kovin räikeitä yhdistelmiä tekemään. Ja varmaan pitää myös opetella noiden lankojen jälkikäsittelyä, tällä hetkellä olen vaan niin kovin innostunut siitä että värttinä pyörii, etten jaksa vielä uhrata kovin montaa ajatusta sille, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Pahoittelen muuten, jos noiden ylläolevien kuvien värit ovat mitä sattuu, näyttö posahti ja tämä varanäyttö näyttää kaiken hiukan vaaleanpunaisin sävyin, joten en uskaltanut ryhtyä kuvien väriä säätämään, ties mitä niistä olisi tullut.

Tietenkin kissat haluavat kehrätä myös lankaa. Tosin vaan mieluummin väärään suuntaan pyörittäen. Ja tuijotus on intensiivinen.

Hyssss

2007-03-02T11:34:00.000+02:00

Tää ihan vahingossa osti tällasen.
Ku lisää lankaa ei saisi ostaa, mut kukaan ei puhunu langan tekemisestä.

Keskustelu kotona meni jotenkin näin:
Mä: "Katso mitä mä ostin."
Mies: "Joku lankahärveli taas, vai?"

Ajattelin aloittaa varovasti itse opiskelemalla, joten mitään tuloksia on turha odotella. Olen netin ja kirjojen ohjeita lueskellut kyllä, vaan onko kenelläkään mitään kikkakolmosia, joista pitäisi tietää, ettei menetä hermojaan turhaan?

Punahilkka

2007-02-24T19:25:00.000+02:00

Pipokausi taisi taas jäädä päälle. Ei vieläkään mitään itselle. Tämä mahtuu ehkä nukelle, ehkä oikealle ihmisellekin. Lähetin sen pohjoiseen. Ohje: Hello Yarn. Aika kiva malli, näitä voisi tehdä useampiakin.

Hömppäohjelmien avulla on tänään valmistunut puoli vartalo-osaa islantilaispuseroon. Harvinaista herkkua, tämä neulonta-aika.

No nyt lähti käyntiin

2007-02-15T22:48:00.000+02:00

Mä yritin siis ihan selkeästi tehdä aivan liian isoja töitä, niinku ny muka aikuisten pipoja. Hei haloo, eihän sellasia kukaan jaksa, kun eivät valmistu ehkä ees samalla istumalla.

Mut tässä. Tadaa. Punainen oli jo aikaisemmin tehty, ja nyt saatiin broidillensa samanlainen.

Muut ei kyl etene. Kierrepipo oli ihan dorka, purin sen. Pari ruskeeta palmikkopipoa lojuu nurkissa jossain, mutku ne kiristää. Uusiks menee, ainaki toinen, on se itelleenki jotain saatava joskus.

Ehkä seuraavaksi jotain muuta kuin pipoja. Mut en kyl lupaa mitään. Noikin tuli ihan yllättäen ja pyytämättä. (Nii ja hei, toi on jopa siis sininen. Piste mulle.)

Mulla on puuvillasekoitetta mä koulutan teitä, osa 2

2007-02-11T20:25:00.000+02:00

Ensin yksi ja nyt vihdoin se toinen arempi kissakin uskalsi langan houkuttelemana syliin ensimmäistä kertaa. Ih!

Tekeillä tuossa merimiespaidan hihat, raitoja vaaleampaa ja tummempaa sinistä. Aika herkullinen väriyhdistelmä, Hurjankin mielestä, sillä tietenkin se suoritti makutarkistuksen, kun kerran lähietäisyydelle oli uskaltanut.

Tässä on myös päässyt taas käymään näin:

Aloitan koko ajan uusia töitä, mutten edes vaivaista pipoa saa valmiiksi. Heti ensimmäiseen vastoinkäymiseen pysähtyy. Harmaassa kierrepipossa on mystisiä ekstrareikiä resorin jälkeen. Palmikkopipo sentään edistyy edes välillä, ainakin kun olen tien päällä, se on käsilaukkuneule.

Eihän tämä Voi olla näin hidasta ja hankalaa. Ne on pipoja, jestassentään. Seuraavaksi pitäisi aloittaa islantilaispusero, joka tätä vauhtia siis valmistuu jo viiden vuoden kuluttua.

Tässä siis harmaata ja sinistä, valkoistakin olisi kesken, jossain...

Hämeestä, päivää

2007-01-27T16:36:00.000+02:00

Eihän tässä pipossa mennyt montakaan kuukautta. Käsittämätöntä miten joskus simppelit asiat eivät vaan toimi. No, nyt toimii. Kolmas versio piposta oli se joka onnistui. Ensimmäistä tehdessä loppui lanka, joten tein pienemmän, joka tietenkin oli liian pieni. Jouduin luopumaan toivosta saada pipo tehtyä Villasukalta saaduista langoista ja noudin kaupasta kolmanne kerän Eskimoa. Eihän tämä Voi olla näin vaikeaa. Vaan onpa näemmä toisinaan.
Mies tykkää pipostaan, otti sen käyttöön jo ennen kuin ehdin päätellä langat.

Voiko muuten villasta neulottua tärkätä?
T. nimim. siitä piti tulla solmio, mutta taisin tehdä putkilon.
Ei koskaan ennen ja joko taas.

Puikoilla myös liian pieni palmikkopipo itselle. Jos se vaikka venähtäisi sopivaksi? Tuskin kuitenkaan. Koskahan sitä oppisi?

Herkkuraitoja

2007-01-11T22:48:00.000+02:00

Jokin pakotti minut ostamaan nämä langat ja tekemään niistä raitoja. Herkullista, ruskean ja sinisen yhdistelmä on lyömätön vaikkeivat nuo värit näin pimeällä kuvattuina lainkaan kunnolla toistukaan kuvassa. Mitä tästä voisi tehdä?

Sukkia, sanoi mieheni, mutta tämä ei ole sukkalankaa.
Raidallinen pusero miehelle, kuulemma ilman tuota vaaleaa raitaa.
Joku pirtsakka lastenvaate, en kyllä tiedä kenelle enkä mikä.
Ruskeasta tai tummemmasta sinisestä yksinään pitsihuivi.
Jotain muuta, mitä?

Puikoilla tällä hetkellä pitsiä, vihreää ihanuutta, meinasin vilauttaa mutta kudin jäi töihin, ei kyllä sillä että siellä neuloa ehtisi.

2007

2007-01-04T20:06:00.000+02:00

Niin, uusi vuosi. Nyt olisi kai aika tehdä inventaariota tai lupauksia. Inventaario on kyllä tekeillä, ei niinkään uuden vuoden vaan uuden työhuoneen vuoksi. Lankaa on, tuota, paljon... henkilöautollinen...
Lupauksien pitämisessäkään en oikein ole hyvä. Aioin yrittää ottaa ihan rennosti. Kuten tyyliin olla osallistumatta mihinkään tempauksiin... Mutta kun Project Spectrum alkaa taas! Edellinen kierros meni vähän vähänlaisella osallistumisella kyllä, mutta miten voisin vastustaa, kun juuri olin ehtinyt ottaa tällaisen kuvan:

Ei minulla mitään teemaa tietääkseni ollut, mutta näinpä muistuttavat toisiaan tekeleeni. Tummemmasta on tulossa Simple knitted bodice siskolle (tosin toi vaaleampi raita lähtee pois kyllä, piti testata, mut ei hyvä), vaaleammasta synttärilahjapaita kummipojalle.
Niin ja tein välipäivinä siniset varrettomat sukat itselleni. Tämä on kohtalo, mulla on taas teemaväri (ja ainakin kaksi kiloa sinistä lankaa laatikoissani).

Pinkeetä

2006-12-20T22:07:00.000+02:00

Kiirettä on pitänyt, mutta juuri ajoissa valmistui Icarus (IK winter 06). Se saa nyt pingottua tarkastajien valvonnassa yön yli ja aamulla pääsee joulupukin matkaan. (Ei huolta, tarkastajat saavat kyllä viettää yönsä suljettujen ovien takana.)

Vähän muitakin huiveja on valmistunut, oranssi imagohuivi kummitädille ja vihreä kummisedälle. Muut neulepaketit lähtivät jo matkaan. Vielä mummolle kämmekkäät niin sitten on valmista. Paitsi että oma mies taitaa jäädä ilman pipoa jouluksi. Ehkä uudeksi vuodeksi sitten. Suutarin lapsia...

Postista tuli yllättäen toinen kappale Interweave Knitsin syysnumeroa. Ilmeisesti sen Jamaikalla käyneen "tilalle". Voisin vaihtaa sen vaikka johonkin kivaan lankakerään, jos jotakuta kiinnostaa...

Joululahjoja

2006-12-13T21:51:00.000+02:00

Piti tehdä niitä sukkia...

Mutta kai patalaput ja lasinaluset on ihan yhtä hyviä lahjoja, onhan? Nuo käväisevät vielä pesukoneessa.

Se harmaa pipo on nyt purettu kahteen kertaan, mutta vielä en luovuta. Kolmas kerta ja kolmas kerä toden sanoo... Mutta on aika lankaa kun yhteen pipoon menee kolme kerää! (Eskimoa, jos joku kysyy.)

Tämä alkaa tosiaan mennä jo sairaudeksi asti, piti ostaa tuota kuvassa näkyvää suihkusaippuaa kun siinä luki "pure cashmere". Samoin kuin siinä viinipullossa luki takuulla kaupassa että Alpaca, eikä Tarapaca...

(Vihdoin uudessa bloggerissa, mutta mitä keksisi tägeiksi? Ja mitä sivupalkissa "täytyy" olla ja mikä on liikaa? Kommentteja?)

Kieputusta ja lahjomuksia

2006-12-05T20:36:00.000+02:00

Niin. Tää osti kerijälaitteen ja on kerinyt kilometritolkulla lankaa siitä lähtien. Ja samalla tää huomas että tällä on ohutta Pirkkaa kohta koko sarja. Pakko saada lisää. Lauantaina vois käydä Tampereella taas...
Kirjoneulelapasia? Huiveja? Vähän houkuttelis myös sellainen yksivärinen neuletakki missä on kirjoneulekaarroke, niitä kun on näkynyt vähän siellä täällä ohjeina.

Snyyni paljasti itsensä ja lähetti minulle kahta lajia Opalin sukkalankaa, joista vyyhdellä olleen tietenkin kerin välittömästi. Samoin sain Teddy-langasta tehdyn ponchon, mutta koska se snyyn arvelujen mukaan päätyy pukinkonttiin, en taida sitä näyttää nyt. Kiitos paljon kaikista paketeista, Sarita!

Itsekin paljastuin, kuten edellisen postin kommenteista saattoikin jo lukea. Lähettelin siis paketteja tänne.

Lahjatehtaalta on valmistunut seuraavaa:

Peruskauluri Sandnes Sisusta kummipojalle. Näitä vois tehdä lisääkin, mukavan pehmeä ja ihan kätevä. Note to self: älä osta enää pätkävärjättyä lankaa, jos et oikeasti aio tehdä siitä sukkia. Tai siis tietenkin tästä piti alunperin tulla sukat, mutta joku on vienyt sukkainspiraationi. Jos näette, voisitteko palauttaa, kiitos.

Hahtuvasta jotain. Tämän nimi on Loska, mutta muuta en kerro, joku näkee jouluna sitten.
Ja hei! Piste mulle. Neuloin ison kasan hahtuvaa eikä lanka katkennut koko aikana kuin ehkä kerran!

Tilasin ensimmäistä kertaa Amazonista kirjoja. Nopea toimitus ja kunnolla paketoitu. Kehtaan tilata toistekin. Odottelen vielä sitä samana päivänä Adlibriksestä tilattua pakettia. Siellä kun olivat ne neulontakirjat, tuo eilinen paketti sisälsi vain joululahjoja.

ps. Joo, tiedän. Jos bloggais useammin, ei tulis tällaisia kilometrin mittaisia sekatekstejä.

Tyytyväisiä asiakkaita

2006-11-20T17:16:00.000+02:00

Kävin Tampereella viikonloppuna. Messuilla, jep.
Mutta noi pehmeät esineet tuolla kassissa eivät ole mitään lankaa tai hahtuvaa. Hahtuvaa! Niin, hahtuva on täysin mahdollinen materiaali sittenkin. Kuka olis arvannut?
Ei mitään sukkalankaa tai pirkkalankaa, ei. Eikä varsinkaan hahtuvalankaa.

Oikeastihan mä tietenkin siis olin reissussa viimeistelemässä keskeneräisiä töitäni, kuten kunnon ihmiset tekevät.
Roosa sai vihdoin hapsut, punapaitaisen ystäväni toimesta. Kiitos!
Lankana puuvillaa, ei ehkä nappivalinta huiviin, mutta saaja oli oikein tyytyväinen.

Ja punapaitaisella ystävällä on entistä suuremmat mahdollisuudet saada punainen paitansa valmiiksi. Vielä hihat kiinni ja kaula-aukkoon virkkausta. Yllättävää kyllä tuosta Vivekasta on sittenkin kehkeytymässä ihan oikea aikuisten neulepusero. Ei olis minusta uskonut.

Seuraavassa numerossa: Kieputusta.

Se lähti lapasesta

2006-11-05T11:20:00.000+02:00

Perjantaina tein suunnitelman viikonlopulle: lapaset Susannan ohjeella ja keskeneräisten töiden viimeistelyä.

Sunnuntaiaamuna herätessäni kohtasin seuraavan näyn:

Taisi olla rankka ilta...

Innolla aloitettu Alvar oli ihan nuutunut. Idea on kiva, mutta ainaoikeaa, plääh, se kausi meni jo viime viikolla. Lankakin on karheaa ja väri väärä. Puranko vai väännänkö vielä muutaman rivin?

Marraskuu. Harmaata hahtuvaa ja ohje nimeltä Loska. Ei. Eieiei. Jotain kirkkaampaa puikoille nyt heti.

Sukkia. Jouluksi pitää tehdä kasa sukkia. Ihan kohta aloitan.

Mallitilkku kirjavasta langasta. Ehkä. Mutta kenelle tän väriset kävis? En tiedä, joten en voi alkaa neulomaan.

Harmaa. Isälle sukat. Pitäisi tehdä mallitilkku, tuo on mulle uusi lanka (Sandnesgarnin Perfekt). Emmä jaksa nyt.

Punaisesta on jo näköjään aloitettu sukat. Haa. Ai niin, näistä piti tehdä ne varrettomat, eli seuraavaksi olis kantapään tekoa. Eikä.

Ai niin, pitsihuivi, mun piti tehdä pitsihuivi. Swallowtail vai Icarus, Icarus vai Swallowtail? Sininen vai punainen, punainen vai sininen? Kokeilen eri vaihtoehtoja. Missä mun puikot on? Kiinni jossain? Ei voi olla, eihän mulla oo mitään kesken.

Välillä pitää keritä keritä.
Herkkuja! Nam. Pitää keriä herkkuja. Tästä joku lastenvaate. Hmm... yksinään tää ei riitä kovin isoon juttuun, mitä sen kanssa sopis. Pyörähdys komerolla. (Jos lankalaatikot päällekkäin kasattuna ylettävät lattiasta kattoon, kuinka pitkälle langat riittäisivät jos ne kaikki kerittäisiin auki peräkkäin?)

Ai joo. Tällanenki on kesken. Joku taitaa odotella sitä. Teen teen. Lupaan pyhästi että teen. Jahka haen pyöröpuikot ensin.

Vihdoinkin!

Icarus. Punaisesta. Ah!

Hirmu kätevää kun tuon piponkin saa tehdä kahteen kertaan kun ensimmäisestä versiosta loppui lanka kesken.

Tässä nämä lapaset ovatkin valmiina. Opiskelevat kieliä. Duktig.

Vauhtia pipossa

2006-10-28T14:28:00.003+03:00

Löysin kaapistani pipon. Sanoisin että se on jostain 70-80 -luvuilta peräisin. Äitikö tuon on tehnyt vai mummo? Veikkaan mummoa. Ainaoikeaa tasona ja takana sauma. Helppoa kuin heinänteko. Tuo on aika löysä ja iso mutta ihan kiva, tekisikö vaikka uuden ja pienemmän?

Jahka ehtii, siis. Listasin nimittäin mitä "pitäisi" neuloa jouluksi. Yhtään siis en taaskaan oo yliarvioinu vauhtiani ja ajan määrä, ehen.

Niin ja missä välissä mä neulon itselleni kaikki lämmikkeet talveksi? Tai siis lähinnä, kuka tai mikä on syönyt edellisvuosien asusteet?

Sain Vivekan neulottua! Jee. Kuka nyt tulis höyryttämään ja päättelemään sen? Kenties sama henkilö joka yhdistäis nuo tuolla pussissa hengaavat neuletakin osat, tekis sihen yhteen huiviin hapsut, äidin kassiin vuorin ja päättelis parit pikkupipot...

Välttääkseni kaikkia näitä kysymyksiä ja oikeasti minkään "hyödyllisen" tekemistä, ryhdyin luomaan silmukoita Alvaria varten, koska, no, haluan tehdä sellaisen. En sentään rynnännyt mitään Noroja etsimään vaan kaivoin kaapistani antiikkista floricaa kahta punaliilan sävyä, tästä järkevyyspiste mulle.

Odotettua postia

2006-10-24T13:28:00.000+03:00

Juuri kun puhuttiin että ei se lehti ikinä tule, postipoika oli tiputtanut laatikkoon IK:n syysnumeron. Kirjekuoressa oli leima "missent to Jamaica". Koska Jamaicahan on ihan sama kuin Finland.

Talvinumeroa odotellessa ehdin varmaan neuloa ainakin sen Swallowtail shawlin, tai muutaman...

edit: Päivitin ulkoasun rauhallisen valkoiseksi, toivottavasti miellyttää silmää enemmän. Swallowtail shawliin on lanka valittu, vielä kun löytäisin puikot. Kirjavaa sukkalankaa testataan. Serkulle sukat?

Tilpehööriä!

2006-10-23T18:16:00.000+03:00

Paketti! SNY:ltä! Siinä on Kaikkea! Ihqua! (Olen 11-vuotias! näemmä) Jee!
Paketista löytyi:
Kahta lajia Opalin sukkalankaa. Nam! Mun joululahjatehtaani pitäisi käynnistää koneet näinä päivinä...
Ja ihan kamalan paljon Kaikkea, tilpehööriä, vai onko tämä sitä mistä englantilaiset käyttävät sanaa haberdashery?
On nuppineuloja, hakaneuloja, silmäneuloja, isoja muovisia päättelyneuloja, silmukkamerkkejä, palmikkopuikkoja, sukkapuikkoja, mittanauhaa, kauniin punaiset muovipuikot (näistä tulee mieleen ihan se animaatio, "The Last Knit", missä siihen olikaan linkki...) ja NALLEJA!! Niitä ihania puikonpidikenalleja, joita mä toivoinkin kovasti, ja joiden avulla mun käsilaukkuprojektini pysyvät turvassa. Aaaah!

Kiitos kaunis, SNY! Valtavan ihanaa! Kaikkea! Täydellinen sademaanantain pelastus!

Nyt on juostava etsimään työkalupakkiani, laitan nämä kaikki sinne nätisti järjestykseen. Vai uskaltaisiko korkata tuon kirjavan lankakerän...

Tadaa!

2006-10-19T20:31:00.000+03:00

Sain jotain valmiiksikin. Tätä Helleborus-huivia olen kanniskellut mukanani käsilaukussa (kyllä, mulla on valtava käsilaukku, sinne mahtuu paljon muutakin kuin yksi pieni huivi) ja neulonut aina tilaisuuden tullen. Huivi on jo päässyt kanssani jumppaan ja työmaalle, kun on ollut kylmä. Tehty ihan ohjeen mukaan, kaksi kerää Kitten mohairia meni. Olen tyytyväinen. Paitsi että tajusin sitten että pitäisi tietysti olla samaan settiin pipo ja lapaset ja ties mitä. Suutarin lapsella ei näemmä ole kenkiä, eikä neulojalla asusteita kun kylmyys iskee...

Tässä todiste siitä että sentään joku meillä on tohkeissaan Novitan langoista, Hurja mustassa neuletakissa kiinni olleiden pingotuslankojen kimpussa. Ei, en ole vielä ommellut neuletakkia kokoon. Any day now...

Ja vielä yksi tadaa! Kymppitonniarpajaisten voittaja on: Raisa. Jätätkö vaikka meiliosoitteesi kommentteihin, niin keksin sinulle jotain kivaa...

Myydään kymmenentuhatta mörvelöä

2006-10-13T16:25:00.000+03:00

Myydään

Socks, socks, socks. Paljon erilaisia sukkaohjeita, mutta totesin sittenkin pitäväni perinteisemmistä sukista. 8 €
Start quilting. Selkeä perusteos tilkkutöistä, mutta minulla on tämänkaltaisia enemmän kuin tarvitsen. 7 €
Lapitöö ja teppimistehnikate entsüklopeedia. (linkki vie englanninkieliseen alkuteokseen, mutta kirjani on viroksi) Tilkkutöiden perusjutut selitetty selkeästi, ei tarvitse osata kieltä ymmärtääkseen. Lisäksi kirjassa on inspiraatiokuvia. 5 €

Kirjat ovat hyväkuntoisia, muutamaan kertaan selailtuja. Hintoihin lisätään postikulut tai vaihtoehtoisesti mahdollisuus noutaa Uudellamaalla sopimuksen mukaan. Jätä kommentteihin viesti jos kiinnostaa.

Kymmenentuhatta

...näyttää kohta kävijälaskuri tuolla aivan alareunassa piilossa. Kerro kommenteissa sunnuntaihin mennessä, mitä käsitöiden tekeminen on elämääsi tuonut, niin osallistut pienenpieneen arvontaan.

Mörvelöä

Jep. Näitä tällaisia kauniita ja detaljirikkaita, kiehtovia neuleita. Mutta ei enää paljon mörvelölankoja jäljellä. Vielä ainakin yhteen siniseen huiviin riittää. Tuo punainen on jotenkin ihan siedettävä, jospa joku kaveri sen haluaisi. Muut varmaan menevät keräykseen.

On minulla oikeitakin juttuja työn alla: Viveka on jo yli hiha-aukon ja Helleborukseen neulottu puolitoista kerää punaista kitteniä. Mutta kun keskeneräisiä ei näytetä hulluille eikä herroille...

Ostoskierros Helsingissä eilen teki selväksi ainakin sen että neuleasusteet ovat tänäkin syksynä kuuminta hottia. Olisi pitänyt olla kamera mukana niin olisi voinut tehdä muistiinpanoja joulupukin pajaa varten. Alkaa muuten olla syytä panna paja pystyyn, muuten kaikki todellakin saavat mörvelöhuivin.

Paketti!

2006-09-27T18:08:00.000+03:00

Kärsivällisyyteni palkittiin vihdoin, ja toinen SNY:n paketti saapui perille asti.

Paketista kuoriutui:

- Nalle Puh -kirja ja valokuvakansio sekä suklaata. Tuo kirja minulla toki oli ennestään, mutta varakappale ei tee pahaa, kun kyseessä on klassikko. Valokuvajuttu ja suklaat taitavat matkustaa erään nelivuotiaan Nalle Puh -friikin luokse...

- Kaksi kerää sinistä woolia, joka istuu hyvin wool-kokoelmaani (kyllä, minulla on kokoelma perusvillalankoja jos jonkinlaisia, ei koskaan tiedä milloin iskee lankapula).

- Kerä Aino-nimistä kirjavaa lankaa, tuota olen nähnyt toki kaupassa mutten koskaan ostanut, saattaisi sopia noihin hassuihin paksuihin huiveihin. (Jotka muuten näin sivumennen sanoen ovat hyvä konsti päästä oudoista jämistä eroon, mutta mihin minä joudun niiden huivien kanssa? Onneksi jotkut ovat näemmä pelanneet jalkapalloa toisen jättipuikon kanssa ja piilottaneet sen vimmaltani.)

- Kaksi kerää mustavalkoista Tahiti-nimistä nauhalankaa, ja nyt täytyy kyllä tunnustaa etten ole moista edes nähnyt, mitähän tuollaisesta ruukataan tehdä, aion avoimin mielin yrittää kokeilla.

- Ja sokerina pohjalla!! SNY:n itsensä kehräämää villalankaa. Ihanaa! Mukavan "kotikutoisen" näköistä ja kauniit hennot värit, harmaata ja sinivihreää, tuosta kuvasta ei oikein näy kunnolla. Tuosta voisi tehdä itselleen brassailuhuivin. Vähän jotain erikoisempaa neulosta mutta ei mitään pitsiä eikä monimutkaista juttua häiritsemään lankaa. Laitanko toisen langan kaveriksi vai neulonko yksin?

Kiitos paljon SNY!

Niin ja mielenkiintoista, selkeästi SNY:ni pitää Nalle Puhista ja osaa kehrätä... hmm... lukemaan blogeja...

Näen punaista

2006-09-26T21:02:00.000+03:00

Iski äkillinen punakohtaus näin syksyn kunniaksi. Kaikki alkoi ihan viattomasti, kun lupasin neuloa ystävälle Vivekan, punaisena tietysti. Sitten lähdimme yllättäen tapaamaan syntymäpäiväänsä juhlivaa ystävää, ja jokin naksahti päässäni. Pakko saada Nopeasti Huivi lahjaksi. Juoksin hakemaan kaupasta 12 mm:n puikot. Minä, jonka mielestä vitosen puikot ovat paksut! Sitten äkkiä lankalaatikolta kerät isoveljeä, raidallista seiskaveikkaa ja kirjavaa nallea. Kaikki yhdessä puikoille, ja hop, pitkittäin neulottu ainaoikein-huivi!

Vimma jäi vähän päälle, ja nappasin seuraavaan huiviin kirjavien lankojen seuraksi fritidsgarnin lopun, joka valitettavasti loppui vähän kesken, mutta kai tuosta joku lyhyt tai lastenhuivi tuli.

Löysin samalla vielä kerän jotain vanhaa Jumbo soft -nimistä lankaa, sekin päätynee megapuikoille. Olen virallisesti yllättänyt itseni.

Pakko kohta aloittaa joku ohut pitsihuivi, vaikka Merinosilkistä, sitä on tuossa pari kerää kerimistä odottamassa. Syksyn IK:ssa olisi se yksi mukavan näköinen ohje, mutta eipä ole suvainnut lehti tänne asti saapua vaikka olen sen tilannut. Laitoin asiasta jo meilitse valituksen, mutta en ole saanut vastausta. Joku ilta kyllä soitan sinne ja murisen. Nih.

SNY:kin laittoi meiliä ja lupaili pakettia, josko tämänkertainen tulisi perillekin asti. Postinkantajaa stalkkaillen...

Niin, en minä sentään ihan pelkästään paksuihin lankoihin ole siirtynyt, teen tuossa koetilkkua Bambou soft -langasta. Ihanaa, pehmeää. Kuvitelkaa suklaanruskea pipo jossa on leveällä joustimella tehty leveä käänne. Lämmintä. Mmm.
Tein muuten aika erikoisen huomion puikkosuositusten suhteen. Bambou softin vyötteessä lukee että puikot 4,5 -5 mm, ja lanka on melkein ohuempaa kuin Vivekaan käyttämäni Smart, jonka vyöte kehottaa 3,5 mm:n puikkoihin. Oikeasti neulon nyt Bambou softia nelosen puikoilla, harkitsen jopa 3,5-millisiä kokeilevani vielä, kun taas Smart löysi sopivan tiheyden puikoilla 4,5 mm. Herää kysymys, vetävätkö ne noita hihasta, vai onko eri firmojen ihmisillä noin erilaiset käsialat?

Se neuloo sittenkin!

2006-09-13T15:15:00.000+03:00

Olen hengissä. Ja neulonkin. Olen koko elokuun väsännyt xl-kokoista neuletakkia mustasta mohairista. Mikä mahtoikaan olla se hulluus joka minut moiseen ajoi...
Tai no, sanottakoon nyt ettei siihen sentään kaikki aikani ole mennyt, etten vaan saa hitaan mainetta.

SNY:n pakettikin on kadonnut ja syystahmeutta on muutenkin hieman havaittavissa. Josko siitä neulomalla pääsisi? Lankaa ainakin on kertynyt taas nurkkiin ihan riittävästi...

Sukkia on syntynyt taas:

Beessit sukat, tai mikä tuo väri nyt sitten onkaan, kaverille joka lahjoitti minulle rullan vanua eikä suostunut ottamaan maksua, mutta sukat sentään kelpaavat.
Muuten tavalliset perinnesukat, mutta tuota mallineuletta olen mukaillen katsonut Knitting Vintage Socks -kirjasta, se on niissä Gentleman's Fancy Socks -sukissa, jotka muuten lupasin tehdä jos voitan Pura lanan arpajaisissa, ja minähän voitin! Vaaleanvihreät lankavyyhdit saapuivat eilen postissa pelastaen flunssapäivän. Kiitos paljon, Mari! Langat tosin huutelivat että saisivatko sittenkin ruveta pitsikuvioisiksi unisukiksi, joten saa nyt nähdä miten tässä käy.

Punaiset ribbisukat Hjertegarn socks -langasta. Ehdottomasti suosikkisukkalankani, vaikkei tuo väriyhdistelmä niitä parhaita olekaan. Oikein kelvolliset sukat tuli silti, nämä lähtevät kesämökkinaapurille, ihan vaan koska ihmisiä pitää joskus ilahduttaa.

Posliinkukka kukkii! Ensimmäistä kertaa ikinä!
Ne jotka tuntevat kyseisen kasvin, tietänevät että sen kukista erittyy tahmeaa nestettä. Meidän kukka sattuu sijaitsemaan kissojen virallisella ikkunalaudalla, joten se on, yllätys yllätys, kissankarvoilla kuorrutettu. Sain otettua tuon kuvan ennen kuin kissat ehtivät paikalle.

Nyt taitaisi olla paikallaan joululahjaideainventaario. Pipoja, huiveja, sukkia... Jotain vähän erikoisempaa tekisi mieli keksiä. Pitänee hautoa ajatuksia syksyn uusien ohjeiden parissa.

Olen salainen

2006-07-28T09:49:00.000+03:00

Ei heikkohermoisille

2006-07-27T18:35:00.000+03:00

Pyynnöstä esittelen lomalla mukaani tarttuneet langat:

Tuli joo vähän tehtyä hankintoja talven varalle...
Mustaa Kitteniä, takki tulossa, on on, puolitoista hihaa jo valmiina.
Ruskeaa, vihreää ja sininen pallukka ohutta Pirkkalankaa. Nam. Namnam.
Farkunsinistä Sivillaa. Serkun Flower basket shawl jäi kummittelemaan, mulle kans!
Oikeassa reunassa sukkalankoja. Hjertegarn on aina ihanaa, Regiaa en ole vielä ehtinyt kokeilemaan.
Laatikossa Vilénin Sulon ostoksia, Samosta ja Woolia. Älä edes kysy. Sain halvalla. Seuranaan Mandarin Fiestaa, joka on jotenki vaan ihku tai jotain.
Selkänojalla vähän kangaspaloja marimekolta, jotain kivaa pientä niistä voisi tehdä, tai sitten laitan tilkkulaatikkoon kavereidensa seuraksi. Miksen mä enää ompele mitään?
Edessä komeilee ihkaoikea ikioma työkalupakkini, yläosaan menee sukkapuikot ja alas pyöröpuikot ja tilpehöörit. Kätevä. Jos on työkalut, pitää olla pakki. Nih.

Edit. Tästä puuttuu vielä jotain, mutta mä olen näemmä piilottanut ostokseni niin tehokkaasti etten itsekään löydä niitä. Ainakin sitä Gedifran lankaa, josta tein sinisen huivin, ostin myös punaisena. Nam.

Osasta on jo neulottukin, tässä kaksi pipoa Samoksesta (joo, älä edelleenkään kysy) Neuleita kullannupulle -kirjasta (jonka senkin ostin lomalla, kun... joo, sain halvalla.)

Sukanvartta Hjertegarnista. Luulin etten pitäisi tuosta väristä, mutta pidänpäs, siitä tuleekin metkat raidat!
Sukkia varten tuli vihdoin hankittua Knitting vintage socks. Nam. Namnam. Tähän tekeleeseen voisi jotain uudenlaista kantapäätä jo kai kokeilla, katsotaan...

Vihreät Pirkkalangat päätynevät johonkin tämäntapaiseen, yhdessä itsevärjätyn villalangan kanssa. Niistä tulee mukavan meleerattu pinta. Neuletakkia siis meinasin, palmikoilla tai jollain muulla kivalla. Starsky olisi yksi ehdokas, tai muu sen tapainen. Tai jos nyt ensin vaikka kerisi ne sotkussa olevat itsevärjätyt vyyhdit ensin ja katsoisi sietääkö sitä lankaa enää sen urakan jälkeen tämän vuoden puolella katsella...

On sitä oltu lomilla ahkerana

2006-07-19T21:06:00.000+03:00

Vihreä koivunlehtihuivi on saatu hienosti purettua, oltuaan ensin noin 40 senttiä pitkä. Ei vaan tullut huivia. Kova lanka, liukkaat puikot, kuvio liian "jotain" tai sitten ei tarpeeksi "jotain muuta". En tiedä, mutta ei skulannut ei. Mitähän sitä tekisi vihreänkirjavasta, kovasta ja ohuesta puuvillalangasta?

Samoin punaraidallinen sukanvarsi sai kyytiä, kun se ei kerran edes tiennyt kenen sukka se olisi ja montako silmukkaa kantapäähän tulisi. Siedän vähän huonosti epäsymmetriaa ja sukanvarressa oli pariton (!) määrä silmukoita. Enkä kyllä taida oikein sietää seiskaveljes-lankaakaan.

Sitä paitsi tarvitsin sukasta puikkoa Soleil-toppiin, joka tuossa roikkuu narulla kuivumassa, pitsikin on ah niin kätevästi "pingotettu" pyykkipojilla. Tämä on tehty jostain valkoisesta pitsipuserosta purkamastani langasta jonka värjäsin punaiseksi. Lanka päästää älyttömästi väriä pesussa vieläkin, toppi on ihan jees, mutta ei sittenkään "minun juttuni". Onneksi jätin sen kesämökillä yöksi vartioimatta, äiti oli kokeillut sitä nukkuessani ja totesi että hän tarvitsisi juuri tuollaisen. No olepa hyvä, sait juuri sellaisen. Vähän vielä pitää olkapäitä ja kädenteitä tuunata niin kai siitä ihan käyttövaate tulee.

Haikukin menee purkuun, heti kun muistan mihin sen tekeleen laitoin. Vaikka tein eilen jälleen lankainventaarion, ei tuo luomus hypännyt silmilleni mistään nurkasta.

Olkoon piilossa sitten. En olis niitä lankoja tarvinnutkaan. Ostin nimittäin uusia. Ihan vähän vaan... Näyttäisin, mutta laitoin ne kaikki jo laatikkoihin talteen. Joukossa mm. 7 kerää mustaa Kitteniä (pusero on jo tulossa), sukkalankoja ainakin öö.. aika moneen pariin (jouluksi jouluksi), sinistä vihreää ruskeaa ohutta pirkka-lankaa (sitä pitää aina olla, ja osa oli alennuslaarissa, ei vileeni voinut mitään) ynnä sitten sekalaisia keriä erilaisia puuvillasekoitteita (älä edes kysy, ei aavistustakaan miten ne joutuivat koriini). Erittäin onnistunut Etelä-Suomen rengasmatka siis.

Oli meillä muutenkin hauskaa reissussa. Mieskin ihan kiltisti vaan pyöritteli silmiään langoilleni ihan vähän vaan. Lupasin toki tehdä hänelle villapuseron.

Mutta. Dilemma:
Minulla on 500 g ruskeaa ohutta pirkkalankaa. Voisin kuvitella siitä ehkä juuri ja juuri tulevan s-kokoisen miehen puseron. Mutta luulo ei ole tiedon väärti.
Ja. Dilemma kaksi:
Minkälaisen puseron sitä tekisi? Leo ja Saranac ovat kuulemma vähän sen tapaisia kuin mies haluaisi, mutta ohjeet ovat paksummille langoille. Tietenkin. Kuka hullu tekee kakspuolosilla miesten kokoisen villapuseron? (Ei tarvitse vastata.) Niin tai ehkä siihen voisi ottaa jonkun toisen langan kaveriksi. Eikä se langan paksuus nyt mikään ongelma ole, onhan minulla matemaattinen pää (on on, ihan oikeasti on) ja laskukone. Mutta ensin pitäisi kyllä tietää mitä tekee, kun ei nyt ihan omasta päästäkään jaksaisi keksiä. Ei hajuakaan. Jatkamme tutkimuksia. Saa ehdottaakin jos keksii. Kovasti tuntuu olevan naisille ihan mitä vaan ohjeita, mutta miehille paljon vähemmän.

Loppukevennyksenä kesäsukat! Niitä on jo kaksi paria tehty, serkulle ja kummitädille. Toinen varpaista ylös ja toinen ylhäältä alas, edellisen parin langan riittävyyden rohkaisemana. Lankana siis kirjava mandarin petit ja 2,5 mm puikot. Yksi kerä riittää jämptisti neljäkakkosen sukkiin tuollaisella olemattomalla varrella. Vielä olisi kolmanteen pariin lankaa. Mutta kun on jo aloitettu ihan toisenlaisetkin sukat tässä välissä. Sukkia pitää olla. Juu-u.

Viimeistelemätön, hiomaton...

2006-06-30T18:35:00.000+03:00

Epäilyistä huolimatta en ole hukkunut lankakasaan.
Olen jopa neulonutkin.
Mutta.
Aina löytyy joku mutta.
Joku meillä aina aloittaa töitä, joskus jopa neuloo valmiiksi, mutta miksei kukaan päättele lankoja tai tee hapsuja?

Sukat. Varpaista lähtien. Ohjeita katsoin Knittystä ja Ullasta. Kirjavaa mandarin petit -lankaa 2,5 mm puikoilla. I-ha-naa! Ei tarvitse luoda montaa silmukkaa, varpaista tulee siisti, tavallinen kantapää on, no, ihan yhtä tavallinen kuin yleensäkin, uskaltaa ostaa vain yhden 50 g:n kerän lankaa, mutta... Mitenköhän saisin nätisti silmukat pääteltyä? Taidan kokeilla sitä "neulo kaksi silmukkaa yhteen" -konstia. Ihan kohta...

My so called scarf taannoin esittelemistäni gedifran langoista 5,5mm puikoilla. Se nyt sentään on valmis. Kun siis ne langanpäät on piilotettu tuonne kasan väliin... Mutta tämä on vasta pukinkonttiin menossa, joten eihän sillä ole kiire, eihän?

Jo toukokuun lomareissulla valmiiksi saatu Roosa-huivi odottelee edelleen hapsujaan langanpäät roikkuen. Yllättävää? No ei. Puuvillaan on vähän ärsyä päätellä langanpäitä. Tai mistä minä tiedän minkälaiset hapsut olisivat tähän hyvät? En ole koskaan tehnyt hapsuja. Tai joku muu selitys...

Ja sokerina pohjalla: What was I thinking -kaulahuivi. Niin. Hullun rautalanka on painavaa ja sileä oikea me-nee ai-na rullalle. Vaikka siinä olisi pitsikuvio ja reunat. Väistämättä. Opinko sen milloinkaan? Tuskin. Lopputulos, liian painava ja liian rullalla oleva huivi. Ja vähän se on väärän värinenkin kai... Tämä odottaa purkamista ja pääsyä johonkin mielekkäämpään projektiin. Mitä järkevää voi tehdä 100 g:sta keskipaksua puuvilla/viskoosilankaa?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia. Taidan aloittaa uuden sukkaparin, vielä on muutama setti noita ohuita sukkapuikkoja vapaana...

Neuloja lomailee

2006-06-07T18:29:00.000+03:00

Roosa-huivin alku meren rannalla.
Huivi on sittemmin melkein valmistunut, enää puuttuvat saajan siihen haluamat hapsut. Minkälainen neuloja unohtaa ottaa sakset mukaan lomalle?

Tuliaisostoksia. Siniharmaat (joo, ei yhtään sen väriset, kamala kuva, hirveä, mutta katsokaa miten söpöön paperipakettiin kaupantäti langat laittoi) langat ryhtyivät jo pitsihuiviksi, joka täytyy ilmeisesti purkaa. Painavaa lankaa (puuvilla/viskoosi), ohutkin kaulahuivi painaa. Plus että se menee rullalle, vaikka laitoin ainaoikeaa reunoihin. Näin käy kun neuloo ihan vaan mitä päähän pälkähtää. Minkälainen neuloja matkustaa ilman ohjekirjastoaan ja valmiita suunnitelmia?
Ohuesta vihreästä on tulossa pitsihuivi (Toistanko mä itseäni? Ensunka?) joka toivottavasti mätsää kaverin kesämekkoon. Jää nähtäväksi. Aloitin sitä, ja jo ensimmäisen pitsikerroksen jälkeen tekee mieli purkaa. Äh. Keksin jotain.

Askartajatar haastoi minut plagiaattimeemiin:

Anna hullulle rautalankaa.. Pim! "pipo, Pipo, pipo, PIPO, pipo..." "Onks langat kalliita?"

Lainaukset ovat Impivaaralta, Sialta ja Sukanvarresta. Olkaatten täten haastetut jos haluatte (ja jos edes luette tätä)
Eli napatkaa lause kolmesta seuraamastanne blogista sekä haastajan blogista.

Vastauksia kommenttien kysymyksiin:

Distantknitter: FBS söi vajaa kaksi 50 g:n kerää Sivillaa. Olisi ehkä vielä yksi mallikerta tullut, mutten halunnut riskeerata.

Sia: Maailman ihanin lanka on se joka on vielä löytämättä, ja noita toiseksi ihanimpia on kai useita ;-)

Flower basket shawl ja muita yllätyksiä

2006-05-26T18:56:00.000+03:00

Tuli siitä siis huivi sittenkin. Tosin neuloin sitä vielä juhlissa. Uudenlainen extreme-laji, ota vähän boolia ja tee sitten pitsiä. Pingotukseen pääsin vasta eilen mökillä, ihan perinteisin menetelmin sitten lopulta kuitenkin, vanhan ison petarin päällä. Täytyy yrittää piilottaa se petari johonkin mökin nurkkaan, se on nimittäin valtava ja valtavan hyvä isojenkin kappaleiden pingottamiseen.

Huivi pääsi vähän tutustumaan pihasyreeniin, kun en oikein viitsinyt kissojakaan malliksi pyytää.
Alla vielä detalji kuviosta.

Malli: Flower Basket Shawl (Interweave Knits nettisivuilta, ei ole siellä enää), tein ohjeen seitsemän mallikerran lisäksi vielä muutaman, olisiko tuossa 10 tai 11.
Lanka: Wetterhoffin Sivilla (Ehkä maailman toiseksi ihanin lanka)
Puikot: 4
Lopputulos: Lääh. Lisää tuota lankaa. Lisää tällaisia huiveja. Pakko. Neuloa. Pitsiä. Lisää.

Puussa poseerasi myös äidille aiemmin valmistunut hahtuvainen Fulled lopi tote. Tähän pitäisi kuulemma tehdä tummansininen vuori, mutta tummansininen kangas on hautautunut luultavasti jonnekin vihreän ja punaisen ja violetin alle. Jatkamme arkeologisia kaivauksia.

Mutta mutta... kuka on tuonut meille korillisen lankaa?
No minäpä itse, ihan omin kätösin valitsin.

Korissa Mandarin Petitiä kahta väriä, ruskeasta tulee ehkä yks juttu ja toi kirjava oli vaan "pakko saada" kokeiltavaksi. Sinikirjava lanka on nimeltään Gedifran Fashion Trend Stripe, se haluaa kuulemma olla My so called scarf. Vihreä ohut Pirkkalanka taas kuiski jotain syksyisistä pitseistä tai sitten se haluaa olla kimpassa itsevärjätyn vihreän langan kanssa.

Tähän taisi siis kesäloman alun kunniaksi päättyä lankahamsterointi. Pääsen pian etelän lämpöön neulomaan, vaatiihan moinen nyt uudet langat. Niin ja nähtäväksi jää josko siellä perilläkin olisi lankakauppoja...

Paniikki!

2006-05-24T09:03:00.000+03:00

Apua!
Flower basket shawlin pitäisi olla valmis tänä iltana lahjaksi serkulle.
Vielä on puolikas mallikerta tekemättä, plus koko reunushässäkkä.
Ehkä, ja vain ehkä pystyn saamaan neulomisen valmiiksi, otin sen mukaan töihin lounaalla tehtäväksi. Mutta, ja tämä on se iso mutta, miten ehdin pingottaa sen??
Onko olemassa jotain pikakonsteja? Hätäapuja?
Tämä kyllä tulee tarvitsemaan paaaaljon pingotusta, sen verran löysä ruttukassa se nyt on.

Tiesinkö että tässä näin käy. Tiesin. Mä tiesin että tässä käy näin.
Miksen neulonut ahkerammin ajoissa? Mää jotenki arvasin että tässä näin käy...

Pupu!

2006-05-08T19:55:00.000+03:00

Neulon sittenkin!
Tai koko ajanhan olen neulonut, mikään vaan ei valmistu. Puikoilla enemmän tai vähemmän aktiivisesti ovat:

Yksi raidallinen sukka joka on ollut kesken ties kuinka pitkään, en jotenkin kykene tekemään siihen kantapäätä, omituiset silmukkamäärät, älä kysy...
Haiku sinisestä vanhasta puuvillalangasta, valmistunee joskus
Branching out valkoisesta Novitan mohairista, kutittaa nenää jos tekee enemmän kuin kaksi mallikertaa kerrallaan, hidasta siis
Uusimpana tulokkaana Flower basket shawl farkunsinisestä Sivillasta, ihanaa! Tämä varmaan valmistuukin, jos vain ehtisi rauhassa istua neulomassa.

Niin se pupu! Neuloin mökillä viikonloppuna legs-pupun, joka sai heti innokkaita ihailijoita:

En ole ihan varma huovutanko sen vai annanko olla tuollainen. Oli kyllä hauska tehdä, pupulle saattaa syntyä kavereitakin, kiva lahjaidea lapsille ja lapsenmielisille.

Neuloisko? Nääh!

2006-04-25T19:07:00.000+03:00

Näin tässä usein käy. Kevät tuo valoisat illat ja vie neulomisen mennessään.
Puikoilla on aktiivisesti vain joku lastennuttu, kun teki mieli testata ohjetta. Ei se ole edes kenellekään menossa, joten aika rauhassa on sekin saanut kykkiä korissa.

Tilkkutyökurssikin alkaa olla menneen talven lumia. Näin vaan tuli todistettua että sitä pystyy käymään koko lukuvuoden kurssilla saamatta mitään valmiiksi, kun aloittaa jotain uutta joka välissä.

Lankahamstereissa pysyn hyvinkin helposti mukana, eivät nuo kesälangat ole koskaan minulle puhuneet.

Seuraava projekti olisi varmaan värjätä hempeän punaiset puuvillalangat tummemmaksi, viininpunaiseksi. Niistä tulisi sitten kesätoppi. Tai jotain. Lähinnä. Väri on, langat on, vain kattila puuttuu. Menin sitten älykkäästi ostamaan sellaista väriä johon tarvitsee oikean kattilan. Niin että jos joku jossain näkee valtavan ison kattilan halvalla, saa tuoda tänne. Tämä tarkoittaa juuri sinua, rouva Vantaalta.

Oranssia inspiraatiota metsästämässä

2006-04-14T16:37:00.000+03:00

Huhtikuun project spectrum -värit ovat oranssi ja keltainen. Lieneekö siitä johtuvaa vaiko kevään mukanaan tuomaa, kun mikään neule ei osoita kiinnostusta hypätä puikoille. Oireellista myöskin on se, että näitä värejä ei lankavarastostani juuri löydy, muuta kuin nämä mummolta perityt:

Tuo vaaleankeltainen ehkä eniten puhuttelisi. Se on "sisäkäyttölankaa", kun vaan keksisi mitä siitä voisi "sisäkäyttöön" tehdä. Millaista sitten on "ulkokäyttölanka"?
Mohairinpätkätkin ovat kivoja, noiden ruusukkeiden tekoon mummon tavaroista löytyi jonkinlainen laite, en ole vielä perehtynyt sen toimintaperiaatteeseen.
Niin, ja mitä kummaa voisi tehdä oranssista langasta jossa on kultahilettä? Tuo neule tuossa on äidilleni lapsena tehty pusero, jota mummo on alkanut purkaa, tehdäkseen langasta jotain muuta, mitä?

Jos nyt ostaisin lankaa, saattaisin käydä ostamassa jotain mielenkiintoista oranssia, mutta ei sekään suuremmin houkuttele. Tiedoksi kuitenkin rouvalle Tampereelta, hänen oranssia huiviaan ei ole unohdettu, sillä on melko pieni numero inspiraatiojonossa.

Niukat tuliaiset

2006-04-08T11:57:00.000+03:00

I went to Italy and all I got was this lousy magazine...
Lankaa kun ei myydä lentoasemilla.
Oli tuolla muutama ihan kiva neule, tuollaista kesäistä pitsiä. Nyt just ei kyllä tee yhtään mieli kesäistä pitsipuseroa. Ei siis sillä että osaisin italiaksi neuloa muutenkaan. Tulis jo tännekki kevät.

Seuraavaksi matkaan mökille tilkkutyötalkoisiin, valmistautukaa hämmästymään, en varmasti saa mitään valmiiksi ja aloitan viisi uutta. Kaikki kankaat silpuksi. Järkevää.

Ruskeasta rätistä koriksi

2006-03-30T16:55:00.000+03:00

Sisäinen perfektionistini ei ole kyennyt bloggaamaan, koska aina vaan on pimeää ja möhnäistä eivätkä valokuvat onnistu ja plääh. Sitä on liikkeellä.

Ruskeista villalangoista valmistui tällainen:

Pyörittyään aikansa pesukoneessa, se jalostui varsin käyttökelpoiseksi esineeksi. Siinä voi näet säilyttää sävyyn sopivia punaisia lankoja. Siis käsityökori on vimpaimen nimi.

Lankana netistä ostettu pussillinen kahta erilaista ruskeaa villalankaa yhtaikaa ja koristeena punaista ohutta pirkka-lankaa, kaksinkertaisena sekin. Vielä jäi ruskeita johonkin pieneen nyssäkkään ja samassa pussissa oli luonnonväristäkin, josta on tarkoitus myöhemmin tulla vihreää.

Muut speksit: Luodaan monta silmukkaa, n. 150 taisi olla tässä. Reunaan pari kerrosta aina oikein, jonka jälkeen neulotaan pyörönä oikeaa niin kauan kuin huvittaa. Raitoja tein kun kyllästyin välillä. Pohjan reunaan tehdään yksi kerros nurjaa, jonka jälkeen kavennetaan pohja ympyräksi. Kahvoja varten poimitaan yläreunasta sopiva määrä (tässä 11) silmukoita. Neuloin kahvat 1o1n joustinta ja sitten kiinnitin silmukoimalla toisesta päästä kiinni. Yläreunaan, kahvoihin ja pohjan reunan nurjaan kerrokseen virkataan punaisella kerros kiinteitä silmukoita (tai mitä ne nyt ovatkaan nimeltään, en ole virkannut aikoihin).

Tarkkaavaisimmat ovat jo tähän mennessä huomanneet että valmiin korin alareunassa ei näy mitään punaista raitaa. On se siellä. Pohjassa, noin sentin päässä reunasta. Ei siis kannata kaventaa pohjaa liian nopeasti. Olkoon. Toimiva kori se on noinkin. Puolustuksekseni sanottakoon että pohja kyllä näytti sopivammalta ennen huovutusta.

Kissat tietysti rakastavat koria. Kaikki esineet joihin voi mennä sisään, ovat ihania. Samoin kaikki esineet jotka ovat villaa. Voitte vain kuvitella miten ihana on villainen esine, jonka sisään voi mennä...

Arkistojen aarteita, osa 1

2006-03-24T20:50:00.000+02:00

Varoitus. Sisältää paljon kuvia.

Sain vihdoin käytyä läpi äidiltä tuodut tavarat. Kuvasin sieltä sellaisia töitä joista muistui mieleen asioita. Sieltä löytyi mummon tekemiä valmiita ja keskeneräisiä töitä ja kaikenlaisia lankanyssäköitä. Mummo oli kova tekemään käsitöitä ja teki uskomattoman kaunista jälkeä. Hän se minutkin opetti neulomaan.

Aluksi näin maaliskuussa punaisia löytöjä.

Muistatteko ne sellaiset puolitoistametriset pipot. Tuo raidallinen oli sellainen, ala-asteella. Muistan kun minulta katosi hiuslenkki pipon sisään. Mummo on näemmä alkanut purkamaan sitä ja aloitanut kirjoneulelapasia. Tekisi mieli jatkaa, mutta en taida yhtä siistiä käsialaa saada - ei kukaan taida. Tuon kauniin kuvion voisin kyllä kopioida, ehkä ensi talveksi.

Reunapitsiä, herkullisen väristä. Tuota kuviota taisi aikanaan olla monen pyyhkeen reunassa. Mummon tekemää tämäkin kai.

Muistaako kukaan näitä? Tällaisia liinoja meillä oli erivärisiä, mummo teki jokaiselle pöydälle omansa. Mustalla kivipöydällä taisi olla juuri tämän värinen.

Pannulappu kai. Tämä muistuttaa jotenkin sellaisesta pölyrätistä, jolla pyyhittiin kaikki nurkat, suihkutettiin Plediä ja se haisi! Niitä rättejäkin taisi olla siellä äidin jemmassa, mutta ne jäivät toistaiseksi sinne.

Ja viimeisenä arkistojen aarteista ainoa itse tekemäni jonka kehtaan näyttää. Elämäni ensimmäinen itse tehty sukka. Se on puhkikulunut ja pariton, mutta muistan sentään kuinka sain aikanaan koulussa näistä sukistani kympin!

Punaista lankaa

2006-03-20T19:17:00.000+02:00

Terveisiä Turusta!
Melkein jäi murre päälle.
Kävin käsityömessuilla muutamien muiden neulebloggaajien tavoin, vaikken kyllä muita kuin Ninnin siellä tavannutkaan. Enkä ostanut yhtään lankaa! Enkä hahtuvaa ;) Täytyy kyllä kokeilla sitä vielä uudestaan, kiitos neuvoista!

Punaisena lankana esittäytyy tässä taannoisen värjäykseni tuloksia. Vasemmalta oikealle alunperin luonnonvalkoisia Nallea, Floricaa ja tuntematonta sekoitelankaa jonka dippasin väriin vain hetkeksi. Valaistus on kaamea, koska en ehtinyt kotiin ennen pimeää. Piti näet käydä kampaajalla, värjäyttämässä hiukset... Punaisiksi! Taitaa nyt mennä vähän liian pitkälle tämä Project Spectrum. Tätä vauhtia kesäkuussa minulla on sininen tukka...

Vaikka todisteet usein osoittavat päinvastaista, saan minä joskus jotain valmiiksikin. Nämä siitä neljännestä itsevärjätystä langasta neulotut sukat matkaavat pikku-Sallan jalkoihin Helsinkiin. Vaaleanpunaiset, tietenkin.
Niin ja mummo sai ranteenlämmittimen (yhden vain, kyllä, hänellä on toinen käsi kipeä) uusimmasta Interweave Knitsistä, mutta unohdin kuvata sen.

Tulossa: Jotain ruskeaa. Ja vähän punaista.

Hahtuvaa! - Not!

2006-03-17T09:42:00.000+02:00

Hahtuva ei taida olla mun juttuni. Tai sitten on. En oikein osaa sanoa.

Yritin tehdä jotain epämääräistä myttyä, kun olin kerran hahtuvaa joskus kokeilumielessä hankkinut. Silmukoita luodessa pidin hyyvin varovasti kiinni langasta (tai siis hahtuvasta), silti se katkesi muutamaan kertaan. "Ei tästä mitään taida tulla, yritän silti tämän pienen mytyn tehdä vaikka väkisin."

Alan neulomaan, hitaasti, mutta vähitellen uskallan lisätä vauhtia. "Nythän tämä sujuu, hahtuva on kivaa, neulon vaikka mitä tästä vielä." Ei. Lanka katkeaa heti jos kiristää tahtia.

Mytystä on tulossa ihan väärän kokoinen. Purkuun. Lanka katki useasta kohden.

Luon uudet silmukat ja alan neulomaan. Vähitellen alkaa sujua. Paitsi että joka kerta kun lisään tahtia, lanka katkeaa. Samoin joka kerta kun käännähdän esim. puhumaan miehelle tai komentamaan kissoja, vedän lankaa ja se katkeaa. Lanka katkeaa myös kun nousen välillä tuolilta. Tai vilkaisen televisiota.

Mies menee nukkumaan ja kissat saunan lauteille jälkilämpöön. Televisiosta loppuu ohjelma ja suljen sen. Istun ihan hiljaa paikallani ja neulon pitkän pätkän. Kunnes mies huutelee nukkumaan ja nousen jälleen tuolilta. Lanka katki. Menen nukkumaan. Mytty on edelleen kesken.

Lopputulos: Hahtuvaa voi neuloa, mutta sen on tapahduttava yksin tyhjässä huoneessa eikä saa koskaan tulla vessahätä kesken neuleen. Huoh. (Tai sitten olen surkea ja liian kärsimätön ja kiskon lankaa kiekolta liian kovaa.)

Ympäri käydään, yhteen tullaan

2006-03-12T16:58:00.001+02:00

Värjääminen on kivaa! Tosin odotin väripakkauksen perusteella vähän viileämpää punaisen sävyä, mutta on tuokin ihan mukava. Nyt on sitten kasa keskenään sointuvia lankoja, eikä harmainta (tai punaisinta) hajua mitä niistä tekisi. Jonkun huivin? Taas? Ovatko mun lankani rikki kun ne aina haluavat huiviksi?

Suoritimme inventaariota äidin kätköissä ja sieltä löytyi mm. nämä kaksi puseroa jotka olen joskus muinoin tehnyt. Jämälankaraitoja ja mohairpalmikkoja, eivätkös tuollaiset taas ole pinnalla? Joko olen valtavasti aikaani edellä tai sitten se on totta mitä sanotaan: kaikki tulee uudestaan muotiin kun tarpeeksi kauan odottaa.

Näiden lisäksi kätköistä löytyi säkkikaupalla lankaa, keskeneräisiä neuleita, epämääräisiä nyssäköitä ynnä muuta toistaiseksi tunnistamatonta. Inventaario on vielä pahasti kesken, joten siitä lisää myöhemmin. Joukossa näytti ainakin olevan todellisia helmiä samoin kuin järkyttäviä takaumia 70-80 -luvuilta. Että tällaista lankamäärän "vähennystä"...

Viikonloppusuunnitelmia

2006-03-10T17:55:00.000+02:00

Hukassa olleet lankani saapuivat vihdoin, ja vaaleanpunainen pääsee heti uusien tyttövauvojen asusteisiin. Punaisella värillä värjään kaikki epämääräiset valkoiset mytyt. Välillä pitää myös huilata: syödä vaaleanpunaisia karkkeja (urheasti söin pussista jo kaikki vääränväriset, siksi niitä on noin vähän) ja siemailla rosé-viiniä.

Lahjuksia ja mullanvaihtoa

2006-03-08T17:12:00.000+02:00

Villasukka lähetti LANKAA! Oi mä rrakastan ihmisiä jotka lähettää mulle LANKAA!

Olin kuullut tuosta Eskimosta, mutten ikinä nähnyt livenä. Se on Ihanaa! Mies saa ehkä sittenkin sen "täydellisen pipon" vielä tämän talven lumille. Tai ensi talven. Mä olen hidas.
Oranssista puuvillalangasta... hmm... Tunnen erään joka pitää kovasti oranssista...
Ja tuon vihreän Lett-Lopin mä aion ihan vaan syödä, koska se on niin herkullinen. Vihreäthän ovat vihanneksia, joten sen pitäisi olla myös terveellistä.
Kaunis kiitos ihanasta paketista!

Pojat olivat myös järjestäneet mulle pikku yllärin. Valtaisa rahapuu oli pitkin pituuttaan lattialla ja multaa kaikkialla. Kissat tietenkin täysin viattomia.

"Ihan tosi, se oli jo tossa lattialla, kun mä saavuin paikalle. Mä vaan seison tässä vieressä vahtimassa ettei kukaan tuhoa johtolankoja."

Tietääkö kukaan miten ulkona jäässä olevasta multasäkistä saa otettua multaa kukkaruukkuun?

Tarttuva tauti

2006-03-07T14:41:00.000+02:00

Kohta Helsingin Sanomissakin neulotaan.

PS. Jos neuloo viininpunaista niin eikö kuulukin samalla juoda punaviiniä?

Vaaleanpunaisia unelmia

2006-03-05T22:21:00.000+02:00

Punaisen maaliskuun kunniaksi tässä poseeraavat (toiseksi) ihanimmat lankani:
Rowanspun 4-ply. He(kin) tahtovat huiviksi. Mutta pitää kuulemma löytyä joku oikein täydellinen pitsihuivimalli, ennen kuin heitä saa edes ruveta kerimään.

Täydellisyyttä odotellessa, tässä ihan tavallinen kaulahuivi vaaleanpunaisesta 7-veljestä jättiraidasta. Kaveri halusi juuri tuosta langasta ja ihan tavallisen, joten tein työtä käskettyä. Paitsi ettei tuo ole tavallista joustinta, kun se on niin tylsää, vaan joka toinen kerros on 1o, 1n ja joka toinen 3o, 3n, miksikä sitä nyt sitten kutsutaankaan.

Myyttikin haluaa osallistua maaliskuun teemaan vaaleanpunaisella nenällään:
Myytti on kunnostautunut neuleapulaisena. Hän on koko päivän istunut vieressäni (melkein sylissä!) ja tuijottanut (ja syönyt) langanpäitä, etteivät ne vaan pääse karkaamaan. Duktig pojke!

Kevään uudet tuulet

2006-03-01T18:03:00.000+02:00

Helmikuu saatiin sitten pulkkaan, hamstereineen ja olympialaisineen. Tosin yritän nyt vielä pudotuspelin myötä pidättäytyä nykyisessä lankavarastossani. Olen nimittäin saanut eräiltä tahoilta (hei, kulta!) kuulla, että minulla on edelleen liikaa lankaa. Olen kyllä antanut ko. tahojen ymmärtää että toisilla on enemmän, mutta se logiikka ei purrut.

Koska olen näemmä jäänyt koukkuun myös kaiken maailman projekteihin, bongasin tuolta ulkomaan ihmemaailmasta Project Spectrumin, eli värien tutkiskelua luovien asioiden kautta. Maaliskuun väreinä ovat pinkki ja punainen.

Värit ovat muutenkin pohdituttaneet minua viime aikoina, joten tulee olemaan mielenkiintoista ottaa niitä käsittelyyn yksi kerrallaan. Ehkä siniseen ja/tai vihreään kuukauteen mennessä olen selvittänyt myös mikä siinä turkoosissa on niin omituista.

Vaaleanpunaista onkin jo valmiiksi puikoilla, puseroni on punainen, samoin silkkiset sohvatyynyn päälliset, joita pojat ovat vähän maistelleet. Pari punaista tilkkuakaan ei olisi pahitteeksi. Ehkä lisään valikoimaan viikonloppuna hiukan punaviiniäkin. Teemaväri ei ole lainkaan hassumpi idea...

Pervolanka iskee jälleen

2006-02-28T22:17:00.000+02:00

Sen täytyy olla tämä turkoosi lanka. Ihan viattomasti nytkin tein putkisukkia lasten koossa, mutta kun ne ovat tuollaisia pitkulaisia...

Huomasin muuten samantapaiset mutta pinkit Helminallella. Lienevätkö kesymmät?

Tulipahan väsättyä

2006-02-26T22:29:00.000+02:00

Tällainen möhkö tästä sitten tuli:

Kuvassa siis ~~omituinen möhkäle~~ olympiatyöni Möbius-huivi. Langoista puolet jäivät kaverin luokse, joten suuressa viisaudessani jatkoin toisella ihan erilaisella langalla. Ei se kai ihan maailman huonoinkaan ole, mutta...

Voisiko joku muuten ystävällisesti kieltää minua, jos joskus vielä aion neuloa jotain mustaa ohuella langalla?

Tosin tuohon kuvioon olen kyllä mieltynyt, otin jo puikoille kaulahuivin, johon se sopii huomattavasti paremmin kuin tähän möhkäleeseen.

Olipa kerran...

2006-02-24T16:51:00.000+02:00

...synkässä metsässä...

...peiton alla...

... väsynyt täti, joka yritti tilkkutöitään esittelemällä peitellä sitä tosiseikkaa etteivät hänen neuleensa olleet edistyneet. Ja jos totta puhutaan, osa tilkkutöistäkin oli pahasti kesken ja toiset kissojen omimia.

Hukassa

2006-02-20T21:20:00.000+02:00

Olympiamöbius se tässä poseeraa. Aika lailla vaiheessa. Se on nimittäin t-y-l-s-ä!

Seuraavaan valitsen kyllä mielenkiintoisemman kuvion ja iloisemman värin. Jahka saan tämän valmiiksi. Jahka löydän loput langat. Pussillinen lankoja ja keskeneräisiä töitä on nimittäin mystisesti kadonnut jonnekin viikonlopun aikana. Samoin kaksi kirjastonkirjaa on hukassa ja kirjastossa kyselevät niiden perään. Sängyn alta löytyi kyllä muuta mielenkiintoista, mm. keskeneräinen ryijy ja kaksi aloittamatonta suurta kirjontapakkausta, joten etsintöjä jatketaan vielä. Ei sillä että olisin ehtinyt neulomaan muutenkaan...

ps. huomatkaa Askartajattaren tekemä kaunis silmukkamerkki, ne on niin ihania että otan välillä muutaman purkista ihan vaan huvikseni.

Halutaan ostaa: aikaa

2006-02-17T09:30:00.000+02:00

Tänä vuonna minun vuorokautista tuntikehystäni on selkeästi vähennetty.

Olen tälläkin viikolla ehtinyt viettää aikaa kotona päivittäin n. klo 21 - 07. Sanomattakin siis selvää ettei neulomista ole tapahtunut, nuo menot kun kaikki ovat olleet sellaisia ettei voi neuloa samalla. Tai no, eiliseen kokoukseen olisin voinut ottaa käsityön mukaan, mutta loppuviikkoa kohden väsymys on kasvanut niin suureksi, että hyvä jos muistan avaimet ja kännykän. Lompakkoni unohdin jo, enkä ehtinyt kauppaan ennen yhdeksää.

Viikonlopuksi on onneksi tiedossa neuleystävällistä toimintaa eli ystävän luona kokkailua ja sohvalla lojumista. Jos vain ei uni ehdi väliin.

Edistystä: Äklölankaa käytetty 250 g, sukat edelleen kesken, yksi mallikerta lisää branching out -huiviin, olympiatyö odottaa viikonloppua ja kissavapaata kyläpaikkaa.

Postin tuo Pate jokaisen luo

2006-02-14T22:39:00.000+02:00

Ja tällaista Pate minulle tänään toi, Koukuttajalta. Pitsiä ja pampuloita, selkeesti mun seuraavat lempparihienostelulapaset. Sopivat muuten täydellisesti mun sini-harmaan piponi kanssa ja alle sopii ohuet sormikkaat pakkasia varten. Kiitos paljon!

Muuten ei ole tänään kuvaaminen oikein sujunut. Mieheni yritti kyllä ottaa minusta kuvaa uusi huovutettu piponi päässä, ei oikein onnistunut. Todistettavasti kuitenkin minulla on huovutettu pipo. Pojat töissä sanoivat sitä pannumyssyksi, mutta opiston käsityönopettajan mielestä se oli hieno. Päätin kuunnella asiantuntijan mielipidettä. Mitä miehet muutenkaan mistään tietävät?

(Toisaalta se on kyllä hiukan pannumyssyn näköinen...)

Äklölankaa kulutettu jo lähes 200 grammaa!

Harhateillä

2006-02-12T22:01:00.000+02:00

Piti neuloa kymmentä muuta juttua, vaan keksin vihdoin mitä äklölangasta voi tehdä. Tässä vilaus. Mutta mikä se on...?

Olympiatyö edistyy hitaasti, vaikka neuloin sentään junassa ja Helsingin rautatieasemalla.

Huovuttamaankin pääsin vihdoin, tätä on pakko saada lisää! Nyt minulla on lapaset ja pipo. Seuraavaksi ehkä joku käsityökori ruskeista langoista...

Mulla on villaa mä koulutan teitä

2006-02-09T20:42:00.000+02:00

Tämä on sensaatio! Tuo on mun syli, tuo on mun neule, ja tuo elukka mun sylissä on meidän villikissa* Myytti, joka on ensimmäistä kertaa eläissään ihmisen sylissä. Tuossa se istui melkein puoli tuntia eilen illalla. Kaikki tämä villalangan ansiota. Myytti on näet lankasnobi, hänelle ei kelpaa kuin villa. Ja villaahan piisaa. Kävin naapurintädin luona kerimässä neljä vyyhteä, vielä on ainakin toinen mokoma jäljellä.

Parit lapaset on tehty (ja unohdettu ottaa kuva siitä parista joka lähetettiin kaverille), käsillä nyt huovutettava pipo ja jossain nurkassa Branching out -huivi mohairista, jonka neulominen kutittaa silmiä. Huomenna alkaa olympialaiset!

Tässä olisi sitten vielä kuva askartajattaren lähettämistä silmukkamerkeistä. Nam! Mutta nyt ei kamera tee yhteistyötä. Kuten ei mikään muukaan tekninen laite tänään (Mies osti digiboksin ja kiroilee nyt olohuoneen nurkassa).

* Meidän kissat ovat alun perin täysvillejä löytökissoja. Ne ovat asuneet meillä huhtikuusta saakka.

Niin, kumpi se nyt sitten on?

2006-02-07T16:46:00.000+02:00

Neuloin kissoille hiiren. Tai niin ainakin luulin neuloneeni.
Lankaa sattui olemaan jämäpätkä ja ajatuksissani siitä väsäsin pallukan. Tiedä sitten missä ajatukseni pyörivät, mutta minusta tämä ei ole hiiri vaan siittiö...

No, samapa tuo. Kissanlelu se kuitenkin on. Kissanminttutäytteellä tietenkin. Etualalla linssiluteena Myytti, joka ei niinkään leluista piittaa jos on jotain mitä voi toljottaa.

Aloittamisen vaikeudesta

2006-02-02T09:40:00.000+02:00

Mikä siinä on että mitä tahansa neuletta aloittaa, se alku pitää purkaa ainakin kolmeen kertaan ennen kuin on tyytyväinen?
Toivottavasti tämä on vain ohimenevä kausi.

Eilen purin taas aloittamani lastensukat, alku tuntuu milloin liian isolta, milloin liian pieneltä. Aloitin uudestaan ja lupasin itselleni että nämä tehdään loppuun tuli sitten minkä kokoista tahansa, aina jostain käyttäjä löytyy.

Samoin aloitin elämäni ensimmäista huovutustyötä eilen, teen ihan tavalliset punaiset lapaset. Arvelin että ensimmäisellä kerralla kannattaa noudattaa ohjetta kirjaimellisesti ja katsoa sitten mitä muutoksia voi seuraavalla kerralla tehdä. Juu ei. Purin ja vaihdoin puikkokokoa. Pelkäsin että lanka loppuu, koska käsityöliikkeen myyjä oli sanonut että vaikka ohjeessa lukee tuo lankamäärä niin se ei välttämättä riitä. Johtuiko sitten erikokoisista puikoista vai mistä, lankaa kuitenkin jäi ensimmäisen lapasen kerästä ja nyt pitää sitten purkaa aloituskerros ja jatkaa mielestäni vähän liian lyhyeksi jäänyttä vartta. Kaikki lanka on käytettävä.

Jep, olen hullu perfektionisti, jos joku ei sitä vielä arvannut.

Niin ja olen pukeutunut lempivaatteisiini: Luumunvärinen pitkä neuletakki ja vaaleanliila t-paita, vähän jo kuluneet lempparifarkut, mustat korolliset nilkkurit, alla punaiset lempparirintsikat ja ties mitä muuta, pukeuduin pimeässä ja puoliunessa. Mulla taitaa olla joka päivä nämä ihan samat vaatteet. Olen ylpeä erityisesti siitä etteivät ne ole mustia, josko siitä kaudesta päästäisiin vähitellen.
Haastan sinut.

Tulossa: Onko se hiiri vai siittiö...

Urheilujuhlan huumaa

2006-01-30T10:34:00.000+02:00

Päätin sittenkin osallistua neuleolympialaisiin, kun ne näin sopivasti sattuvat keskelle hamsterikuukautta. Ajatuksena olisi tehdä Möbius-huivi. Tein eilen harjoitelmia äklölangasta (ks. ed. postaus), ja totesin seuraavaa:

Äklölanka vaatii tosi ison puikon, mulla ei ole riittävän pitkää sellaista.
Ei se vihreä äklölanka olekaan ihan kauhean äklöä. Mutta se n. puoli kiloa beessiä lentää kyllä kuin leppäkeihäs, tiedoksi Askartajattarellekin.
Onnistuisikohan tuo aloittaa jämälangalla ja sitten napata silmukat siitä alapuolelta, ei tulisi keskelle sellaista raitaa joka erottuu jos tekee huivin muulla mallineuleella kuin ainaoikein.
Tätä varten on tietenkin ostettava lisää lankaa. Mutta minkä väristä? Ehkä varmuuden vuoksi muutama erivärinen varakerä. Mohairia tai jotain muuta kevyttä ja pehmeää.
Minkälainen mallineule? Tätä kokeilin, voisi toimia. Toisaalta joku pitsimäinenkin olisi kiva. Riippuu langasta. Pitää ostaa monenlaista lankaa, varmuuden vuoksi.

Inventaario

2006-01-28T16:43:00.000+02:00

Viimeinkin ennätin tehdä inventaarion ja nyt olen valmis helmikuun dieetille.
Lankoja löytyi kaappien pohjalta lopulta kuitenkin vähemmän kuin pelkäsin. Kokonaisia keriä 4,5 kiloa ja epämääräisiä (mukaanlukien keskeneräiset työt jotka saivat tänään lopullisen purkutuomion) 2 kiloa. Kaikkea mielenkiintoista mitä en muistanut omistavanikaan. Terveellistä tällainen inventaario. Silti pelkkä ajatus siitä ettei kohta voi mennä ostamaan lisää, ajaa minua nettilankakauppojen sivuille ja suunnittelen jo maanantaiksi matkaa lankakauppaan "ihan vaan puikkoja hakemaan"...

Tässä purkutöistä vielä viimeiset kuvat ennen kuin lähtö tulee:

Kirjoneulepuseron takakappale ja 3/4 etukappaleesta, Floricaa, noin vuodelta 1993, jos ohessa olleeseen käsityölehteen on luottamista. Ihan kivat värit, malli sen aikaiseksi melko normaali, mutta koko auttamatta liian pieni, enkä minä kuuna kullan valkeana tuollaista käyttäisi. Tästä tulee: huiveja ja kirjoneulelapasia.

Kasa jotain. Ei aavistustakaan mitä tuosta on pitänyt tulla. Langat muistelisin ostaneeni jostain halvalla. Miksi, sitä en käsitä, sillä noin äklöä lankaa ei toista tästä huushollista löydy. Kaiken muun kauheuden lisäksi sitä on valtava kasa, varmaan puolitoista kiloa yhteensä. Tästä tulee: ehdota ihmeessä jos keksit, mitä.

Ratsastuslapanen itse kasvivärjätyistä langoista. Selvästikin ajalta jolloin vielä ratsastin enkä tullut ajatelleeksi että villalapasessa luultavasti luistaa ohjat. Noita lankoja on värjäyskurssin peruja noin sata grammaa yhteensä pienissä pätkissä. Tästä tulee: tavalliset lapaset.

Sukat, yllättäen

2006-01-26T12:55:00.000+02:00

Jottei elämä menisi yksitoikkoiseksi, tässä jälleen sukat.
Menivät kummipojalle postissa. Samaan sarjaan on pipo jo valmis ja lapasia aloitettu, eikä millään näytä loppuvan tuo "mielenkiintoinen" kirjava Nalle. Kuuluu ehdottomasti sarjaan "kiva kerällä mutta siinä kaikki". Pitipähän värihuumassa mennä ostamaan sitäkin. Onneksi kummipoika on vielä niin pieni ettei älyä nirsoilla. Äidistään en menisi takuuseen. Kyllä, sanon tämän tietoisena siitä että hän saattaa lukea blogiani.

Sukkaa pukkaa

2006-01-24T10:07:00.000+02:00

Tein itselleni pitsivartiset sukat, Ullasta, yllättäen. Lankana Hjertegarn socks, joka on I-HA-NA! Myyjä arveli ettei aikuisten sukkiin riitä yksi 50 g:n kerä, mutta niin vaan riitti neljäkakkosiin. Tosin siis noissa varsissa on seitsemän mallikertaa ohjeen yhdentoista sijaan. Tiimalasikantapää oli uusi tuttavuus, ehdottomasti kannatti opetella, unisukkiin se on juuri passeli. Lisää tällaisia! Onneksi on vielä se toinen kerä jäljellä, kun sitä ei tähän tarvittukaan. Jos tekisi seuraavat varpaasta ylöspäin...

Inventaario on vielä kesken. Tähän mennessä olen laskenut vasta ns. normaalit langat, siis ne joissa on vyöte tallella ja ovat kokonaisia keriä. Laskuri näyttää neljää ja puolta kiloa. Epämääräisiä on ehkä saman verran vielä tutkimatta.
Kaapeista löytyi lankojen lisäksi muutama epämääräinen tekele, joista kaikista en ole ihan varma mitä niistä piti tulla. Joukossa mm. monivärisen kirjoneulepuseron etu- ja takakappaleet. Ennustan purkutöitä ja paaaaaljon kirjoneulelapasia. Tai kai siitä muutaman huivinkin saa.

Otsikko

2006-01-20T16:46:00.000+02:00

Tässä lupaamani kuva uusimmasta tuotoksesta. Tein serkulle Fifin, Ullasta, kuten lähes kaikki muutkin. Lankana tuntematon mohair anopin ullakolta. Oikeasti tuo on petroolinsininen, mutta yritäpä itse ehtiä töistä kotiin valoiseen aikaan tammikuussa.

Lisäksi olen tänä vuonna tehnyt miehelle villasukat, jotka nyt ovat Jemmassa. Äärettömän tavalliset harmaat villasukat seiskaveljeksestä. Hyvä siis ettei tarvitse tuhlata "filmiä" sellaiseen.

Inventaario olisi sitten kai seuraava toimi. En taida kyllä enää ehtiä ennen kuin mies tulee töistä kauhistelemaan lankakasojani... Jos vaikka päivittäisi sittenkin tuota sivupalkkia tai jotain.

Omituisten otusten kerho

2006-01-19T00:08:00.000+02:00

Ensimmäistä päivää neuleblogilistalla ja heti alkaa tapahtua.
Emilia haastoi minut omituisten tapojen meemiin.
Tässä siis vaaditut viisi omituista tapaani:

Paukuttelen kuplamuovia aina tilaisuuden tullen. Kuvittele sitä onnen päivää kun kerran näin sitä valtavan rullallisen. Olin vähällä pyytää että saisinko muutaman metrin mukaani...
En voi sietää yhdys sana virheitä, tuonkin kirjoittaminen repii sisintäni. Korjailen niitä toisten teksteissä estottomasti ja päin naamaa. Sinua on varoitettu!
Toljotan. Saatan unohtua katsomaan tyhjyyteen. Olen tänä vuonna löytänyt kanssatoljottajan, toisen kissoistamme. Toljotamme joskus yhdessä.
Elän ja asun täydessä kaaoksessa (et osaa edes kuvitella niin pahaa kaaosta vaikka yrittäisit), mutta joskus saan järjestelmällisyyskohtauksia, joiden seurauksena on yleensä huolellisesti organisoitu mappi välilehtineen tai värin mukaan järjestettyjä kankaita/lankoja.
Teen listoja. Joululahjalistoja, kauppalistoja, "tee nämä kun pääset kotiin" -listoja töissä, "nämä on neulottava, siitä ja siitä langasta" -listoja, "mökille mukaan" -listoja. Listat kirjoitan ensimmäiselle käteen osuvalle paperinpalalle ja ne katoavat usein vain tunteja kirjoittamisen jälkeen. Teen listoja myös miehelleni, hän ei luultavasti lue niitä. Sen enempää kuin minä omianikaan. Järjestelmällisyyskohtauksen (ks. omituisuus nro 4) koittaessa saatan jopa viikon ajan kyetä kirjoittamaan kaikki listat yhteen ja samaan vihkoon jota kannan mukanani, kunnes se katoaa.

Haastettujen tulee kirjoittaa meemin säännöt blogiinsa ja haastaa viisi uutta ihmistä mukaan. Haastetut ihmiset linkitetään meemin loppuun ja heitä käydään informoimassa haasteesta kommenttilaatikoihin.
Haastan blogit nekkisneuleet, Miikkumaa, Kultalankaa, Stitsailuja sekä Puikko ja kokka, vaikken heistä ketään kyllä tunnekaan ennestään.

Naftaliinista

2006-01-18T09:13:00.000+02:00

Aika siis kaivaa blogi komeron pohjilta esiin ja ruveta oikeasti päivittämäänkin tätä.
Taisi vaan tuo tilkkutyö nyt vähäksi aikaa jäädä taka-alalle. Osasyynä moiseen on alati kasvava lankavarastoni, joka yhdessä miehen asiasta tekemien huomautusten kanssa sai minut mm. liittymään Lankahamstereihin.

Tapahtunut sitten viime viestin:

Isän täkki valmistui ajoissa ja hän tyytyväisenä ottaa päivänokosia sen alla.
Kukkatäkki meneekin serkulle eikä myyntiin.
Ompelukonelöytö on muuten ihana mutta sen paininjalka on jumissa, joten se ajaa täysillä aina kun laittaa töpselin seinään. Ei hitaille ompelijoille.
Kädet ovat jälleen kipeät, eivät tosin ompelemisesta vaan tällä kertaa neulomisesta. Koskakohan opin että asioita voi tehdä vähän vähemmän antaumuksella. Tuskin koskaan...
Ja parasta kaikista! Kissat eivät enää etsi kotia, koska he jäivät meille asumaan. Päivittäinen altistuminen heidän ihanuudelleen sai miehenikin heltymään, eikä väliaikaisen hoitajan värvääminen tarvittaessa olekaan niin vaikeaa.

Seuraavassa jaksossa: Kuvia käsitöistä ja Suuri Lankainventaario.

Myydään eniten tarjoavalle

2005-09-12T20:17:00.000+03:00

Ihan kelpo työ, mutta värit ei lainkaan minun makuuni. Piti vain saada kokeilla applikaatiotekniikkaa, se kyllä onnistui ihan hyvin. Ja siis ihan oikeasti tämä on myytävänä.

Kohta irtoaa käsi

2005-08-25T20:47:00.000+03:00

Isällä on sunnuntaina syntymäpäivä. Teen hänelle lahjaksi tilkkutäkkiä. Koska olen minä, se on edelleen kesken, noin puolet tikattu kyllä, mutta... Oikeaan käteen koskee, en jaksa enää. Siirsin jo töissä hiiren vasemmalle.

Hyviä uutisia toisaalta, sain viimeisimmän vauvantäkin valmiiksi:

Kuva on kyllä luokattoman huono, jopa minulta, mutta täkistä tuli hyvä, paras mitä tähän mennessä olen tehnyt. Vauva ainakin oli tyytyväinen. Muutkin näemmä pitävät siitä:

ps. Tämä kissa ja hänen poikansa ovat vailla kotia...

Löytö

2005-07-11T17:24:00.000+03:00

Eikö olekin ihana!
Singer noin vuodelta 1963.
Jahka löydän jostain vanhanmallisen maadoittamattoman pistorasian, niin saan testata toimiiko se myös. Nettitädit osasivat jo neuvoa miten se langoitetaan ja mitä hienouksia siinä on. Mies katsoi sivusta haavi auki kun räpläsin vuorotellen tietokonetta ja ompelukonetta - "Kaikenko ne siellä netissä tietävät?" Kyllä!

ps. Jos kerran on blogi niin pitäähän siihen muistaa joskus kirjoittaakin. Hyvä huomio.

Tilkkukansio

2005-05-03T12:45:00.000+03:00

Koska olen niin tavattoman järjestelmällinen (kröhöm), minulla on tietenkin tilkkukansio, jossa on kaikki projektit kirjattuna ja suuri kasa suunnitelmia jotka tuskin toteutuvat lähiaikoina, mutta ehkä vielä jonain päivänä.

Lisäsin laskurin

2005-05-02T23:04:00.000+03:00

Kun kerran keksin ruveta leikkimään html:n kanssa, lisäsin kävijälaskurin sivulle. Ihan uteliaisuuttani.

Tässä täkki numero kaksi:

Sen onnellinen omistaja on Valtteri.

Tämän tein suurimmaksi osaksi sisustuskaupan inventaarialesta löytämistäni (normaalisti huikean kalliista) kankaista, sain koko pussillisen kolmella eurolla. Vähän siihen punaista lisää ja tässä tulos. Alun perin piti tulla jotain ihan erilaista, mutta niinhän siinä kävi, ja usein käy, että tuli nyt tällaista. Käsin tikattu tämäkin, sormet verillä. Sittemmin olen jo oppinut tikkaamaan hieman kivuttomammin.

Tästä lähtee

2005-05-02T15:14:00.000+03:00

Ensimmäinen viesti tähän blogiin.
Sen kunniaksi tässä kuva ihan ensimmäisestä tilkkutäkistä jonka tein noin vuosi sitten kaverin vauvalle Akulle.

Ei mikään mestariteos, mutta jostainhan sitä on alotettava. Aku ainakin tykkäsi.