Viimeistelemätön, hiomaton...

Epäilyistä huolimatta en ole hukkunut lankakasaan.
Olen jopa neulonutkin.
Mutta.
Aina löytyy joku mutta.
Joku meillä aina aloittaa töitä, joskus jopa neuloo valmiiksi, mutta miksei kukaan päättele lankoja tai tee hapsuja?



Sukat. Varpaista lähtien. Ohjeita katsoin Knittystä ja Ullasta. Kirjavaa mandarin petit -lankaa 2,5 mm puikoilla. I-ha-naa! Ei tarvitse luoda montaa silmukkaa, varpaista tulee siisti, tavallinen kantapää on, no, ihan yhtä tavallinen kuin yleensäkin, uskaltaa ostaa vain yhden 50 g:n kerän lankaa, mutta... Mitenköhän saisin nätisti silmukat pääteltyä? Taidan kokeilla sitä "neulo kaksi silmukkaa yhteen" -konstia. Ihan kohta...



My so called scarf taannoin esittelemistäni gedifran langoista 5,5mm puikoilla. Se nyt sentään on valmis. Kun siis ne langanpäät on piilotettu tuonne kasan väliin... Mutta tämä on vasta pukinkonttiin menossa, joten eihän sillä ole kiire, eihän?



Jo toukokuun lomareissulla valmiiksi saatu Roosa-huivi odottelee edelleen hapsujaan langanpäät roikkuen. Yllättävää? No ei. Puuvillaan on vähän ärsyä päätellä langanpäitä. Tai mistä minä tiedän minkälaiset hapsut olisivat tähän hyvät? En ole koskaan tehnyt hapsuja. Tai joku muu selitys...



Ja sokerina pohjalla: What was I thinking -kaulahuivi. Niin. Hullun rautalanka on painavaa ja sileä oikea me-nee ai-na rullalle. Vaikka siinä olisi pitsikuvio ja reunat. Väistämättä. Opinko sen milloinkaan? Tuskin. Lopputulos, liian painava ja liian rullalla oleva huivi. Ja vähän se on väärän värinenkin kai... Tämä odottaa purkamista ja pääsyä johonkin mielekkäämpään projektiin. Mitä järkevää voi tehdä 100 g:sta keskipaksua puuvilla/viskoosilankaa?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia. Taidan aloittaa uuden sukkaparin, vielä on muutama setti noita ohuita sukkapuikkoja vapaana...

Neuloja lomailee

Roosa-huivin alku meren rannalla.
Huivi on sittemmin melkein valmistunut, enää puuttuvat saajan siihen haluamat hapsut. Minkälainen neuloja unohtaa ottaa sakset mukaan lomalle?



Tuliaisostoksia. Siniharmaat (joo, ei yhtään sen väriset, kamala kuva, hirveä, mutta katsokaa miten söpöön paperipakettiin kaupantäti langat laittoi) langat ryhtyivät jo pitsihuiviksi, joka täytyy ilmeisesti purkaa. Painavaa lankaa (puuvilla/viskoosi), ohutkin kaulahuivi painaa. Plus että se menee rullalle, vaikka laitoin ainaoikeaa reunoihin. Näin käy kun neuloo ihan vaan mitä päähän pälkähtää. Minkälainen neuloja matkustaa ilman ohjekirjastoaan ja valmiita suunnitelmia?
Ohuesta vihreästä on tulossa pitsihuivi (Toistanko mä itseäni? Ensunka?) joka toivottavasti mätsää kaverin kesämekkoon. Jää nähtäväksi. Aloitin sitä, ja jo ensimmäisen pitsikerroksen jälkeen tekee mieli purkaa. Äh. Keksin jotain.

Askartajatar haastoi minut plagiaattimeemiin:

Anna hullulle rautalankaa.. Pim! "pipo, Pipo, pipo, PIPO, pipo..." "Onks langat kalliita?"

Lainaukset ovat Impivaaralta, Sialta ja Sukanvarresta. Olkaatten täten haastetut jos haluatte (ja jos edes luette tätä)
Eli napatkaa lause kolmesta seuraamastanne blogista sekä haastajan blogista.

Vastauksia kommenttien kysymyksiin:

Distantknitter: FBS söi vajaa kaksi 50 g:n kerää Sivillaa. Olisi ehkä vielä yksi mallikerta tullut, mutten halunnut riskeerata.

Sia: Maailman ihanin lanka on se joka on vielä löytämättä, ja noita toiseksi ihanimpia on kai useita ;-)