27.9.06

Paketti!

Kärsivällisyyteni palkittiin vihdoin, ja toinen SNY:n paketti saapui perille asti.


Paketista kuoriutui:

- Nalle Puh -kirja ja valokuvakansio sekä suklaata. Tuo kirja minulla toki oli ennestään, mutta varakappale ei tee pahaa, kun kyseessä on klassikko. Valokuvajuttu ja suklaat taitavat matkustaa erään nelivuotiaan Nalle Puh -friikin luokse...

- Kaksi kerää sinistä woolia, joka istuu hyvin wool-kokoelmaani (kyllä, minulla on kokoelma perusvillalankoja jos jonkinlaisia, ei koskaan tiedä milloin iskee lankapula).

- Kerä Aino-nimistä kirjavaa lankaa, tuota olen nähnyt toki kaupassa mutten koskaan ostanut, saattaisi sopia noihin hassuihin paksuihin huiveihin. (Jotka muuten näin sivumennen sanoen ovat hyvä konsti päästä oudoista jämistä eroon, mutta mihin minä joudun niiden huivien kanssa? Onneksi jotkut ovat näemmä pelanneet jalkapalloa toisen jättipuikon kanssa ja piilottaneet sen vimmaltani.)

- Kaksi kerää mustavalkoista Tahiti-nimistä nauhalankaa, ja nyt täytyy kyllä tunnustaa etten ole moista edes nähnyt, mitähän tuollaisesta ruukataan tehdä, aion avoimin mielin yrittää kokeilla.

- Ja sokerina pohjalla!! SNY:n itsensä kehräämää villalankaa. Ihanaa! Mukavan "kotikutoisen" näköistä ja kauniit hennot värit, harmaata ja sinivihreää, tuosta kuvasta ei oikein näy kunnolla. Tuosta voisi tehdä itselleen brassailuhuivin. Vähän jotain erikoisempaa neulosta mutta ei mitään pitsiä eikä monimutkaista juttua häiritsemään lankaa. Laitanko toisen langan kaveriksi vai neulonko yksin?

Kiitos paljon SNY!

Niin ja mielenkiintoista, selkeästi SNY:ni pitää Nalle Puhista ja osaa kehrätä... hmm... lukemaan blogeja...

26.9.06

Näen punaista

Iski äkillinen punakohtaus näin syksyn kunniaksi. Kaikki alkoi ihan viattomasti, kun lupasin neuloa ystävälle Vivekan, punaisena tietysti. Sitten lähdimme yllättäen tapaamaan syntymäpäiväänsä juhlivaa ystävää, ja jokin naksahti päässäni. Pakko saada Nopeasti Huivi lahjaksi. Juoksin hakemaan kaupasta 12 mm:n puikot. Minä, jonka mielestä vitosen puikot ovat paksut! Sitten äkkiä lankalaatikolta kerät isoveljeä, raidallista seiskaveikkaa ja kirjavaa nallea. Kaikki yhdessä puikoille, ja hop, pitkittäin neulottu ainaoikein-huivi!


Vimma jäi vähän päälle, ja nappasin seuraavaan huiviin kirjavien lankojen seuraksi fritidsgarnin lopun, joka valitettavasti loppui vähän kesken, mutta kai tuosta joku lyhyt tai lastenhuivi tuli.

Löysin samalla vielä kerän jotain vanhaa Jumbo soft -nimistä lankaa, sekin päätynee megapuikoille. Olen virallisesti yllättänyt itseni.

Pakko kohta aloittaa joku ohut pitsihuivi, vaikka Merinosilkistä, sitä on tuossa pari kerää kerimistä odottamassa. Syksyn IK:ssa olisi se yksi mukavan näköinen ohje, mutta eipä ole suvainnut lehti tänne asti saapua vaikka olen sen tilannut. Laitoin asiasta jo meilitse valituksen, mutta en ole saanut vastausta. Joku ilta kyllä soitan sinne ja murisen. Nih.

SNY:kin laittoi meiliä ja lupaili pakettia, josko tämänkertainen tulisi perillekin asti. Postinkantajaa stalkkaillen...

Niin, en minä sentään ihan pelkästään paksuihin lankoihin ole siirtynyt, teen tuossa koetilkkua Bambou soft -langasta. Ihanaa, pehmeää. Kuvitelkaa suklaanruskea pipo jossa on leveällä joustimella tehty leveä käänne. Lämmintä. Mmm.
Tein muuten aika erikoisen huomion puikkosuositusten suhteen. Bambou softin vyötteessä lukee että puikot 4,5 -5 mm, ja lanka on melkein ohuempaa kuin Vivekaan käyttämäni Smart, jonka vyöte kehottaa 3,5 mm:n puikkoihin. Oikeasti neulon nyt Bambou softia nelosen puikoilla, harkitsen jopa 3,5-millisiä kokeilevani vielä, kun taas Smart löysi sopivan tiheyden puikoilla 4,5 mm. Herää kysymys, vetävätkö ne noita hihasta, vai onko eri firmojen ihmisillä noin erilaiset käsialat?

13.9.06

Se neuloo sittenkin!

Olen hengissä. Ja neulonkin. Olen koko elokuun väsännyt xl-kokoista neuletakkia mustasta mohairista. Mikä mahtoikaan olla se hulluus joka minut moiseen ajoi...
Tai no, sanottakoon nyt ettei siihen sentään kaikki aikani ole mennyt, etten vaan saa hitaan mainetta.

SNY:n pakettikin on kadonnut ja syystahmeutta on muutenkin hieman havaittavissa. Josko siitä neulomalla pääsisi? Lankaa ainakin on kertynyt taas nurkkiin ihan riittävästi...

Sukkia on syntynyt taas:


Beessit sukat, tai mikä tuo väri nyt sitten onkaan, kaverille joka lahjoitti minulle rullan vanua eikä suostunut ottamaan maksua, mutta sukat sentään kelpaavat.
Muuten tavalliset perinnesukat, mutta tuota mallineuletta olen mukaillen katsonut Knitting Vintage Socks -kirjasta, se on niissä Gentleman's Fancy Socks -sukissa, jotka muuten lupasin tehdä jos voitan Pura lanan arpajaisissa, ja minähän voitin! Vaaleanvihreät lankavyyhdit saapuivat eilen postissa pelastaen flunssapäivän. Kiitos paljon, Mari! Langat tosin huutelivat että saisivatko sittenkin ruveta pitsikuvioisiksi unisukiksi, joten saa nyt nähdä miten tässä käy.


Punaiset ribbisukat Hjertegarn socks -langasta. Ehdottomasti suosikkisukkalankani, vaikkei tuo väriyhdistelmä niitä parhaita olekaan. Oikein kelvolliset sukat tuli silti, nämä lähtevät kesämökkinaapurille, ihan vaan koska ihmisiä pitää joskus ilahduttaa.


Posliinkukka kukkii! Ensimmäistä kertaa ikinä!
Ne jotka tuntevat kyseisen kasvin, tietänevät että sen kukista erittyy tahmeaa nestettä. Meidän kukka sattuu sijaitsemaan kissojen virallisella ikkunalaudalla, joten se on, yllätys yllätys, kissankarvoilla kuorrutettu. Sain otettua tuon kuvan ennen kuin kissat ehtivät paikalle.

Nyt taitaisi olla paikallaan joululahjaideainventaario. Pipoja, huiveja, sukkia... Jotain vähän erikoisempaa tekisi mieli keksiä. Pitänee hautoa ajatuksia syksyn uusien ohjeiden parissa.