Pinkeetä

Kiirettä on pitänyt, mutta juuri ajoissa valmistui Icarus (IK winter 06). Se saa nyt pingottua tarkastajien valvonnassa yön yli ja aamulla pääsee joulupukin matkaan. (Ei huolta, tarkastajat saavat kyllä viettää yönsä suljettujen ovien takana.)


Vähän muitakin huiveja on valmistunut, oranssi imagohuivi kummitädille ja vihreä kummisedälle. Muut neulepaketit lähtivät jo matkaan. Vielä mummolle kämmekkäät niin sitten on valmista. Paitsi että oma mies taitaa jäädä ilman pipoa jouluksi. Ehkä uudeksi vuodeksi sitten. Suutarin lapsia...


Postista tuli yllättäen toinen kappale Interweave Knitsin syysnumeroa. Ilmeisesti sen Jamaikalla käyneen "tilalle". Voisin vaihtaa sen vaikka johonkin kivaan lankakerään, jos jotakuta kiinnostaa...

Joululahjoja

Piti tehdä niitä sukkia...


Mutta kai patalaput ja lasinaluset on ihan yhtä hyviä lahjoja, onhan? Nuo käväisevät vielä pesukoneessa.

Se harmaa pipo on nyt purettu kahteen kertaan, mutta vielä en luovuta. Kolmas kerta ja kolmas kerä toden sanoo... Mutta on aika lankaa kun yhteen pipoon menee kolme kerää! (Eskimoa, jos joku kysyy.)

Tämä alkaa tosiaan mennä jo sairaudeksi asti, piti ostaa tuota kuvassa näkyvää suihkusaippuaa kun siinä luki "pure cashmere". Samoin kuin siinä viinipullossa luki takuulla kaupassa että Alpaca, eikä Tarapaca...

(Vihdoin uudessa bloggerissa, mutta mitä keksisi tägeiksi? Ja mitä sivupalkissa "täytyy" olla ja mikä on liikaa? Kommentteja?)

Kieputusta ja lahjomuksia

Niin. Tää osti kerijälaitteen ja on kerinyt kilometritolkulla lankaa siitä lähtien. Ja samalla tää huomas että tällä on ohutta Pirkkaa kohta koko sarja. Pakko saada lisää. Lauantaina vois käydä Tampereella taas...
Kirjoneulelapasia? Huiveja? Vähän houkuttelis myös sellainen yksivärinen neuletakki missä on kirjoneulekaarroke, niitä kun on näkynyt vähän siellä täällä ohjeina.


Snyyni paljasti itsensä ja lähetti minulle kahta lajia Opalin sukkalankaa, joista vyyhdellä olleen tietenkin kerin välittömästi. Samoin sain Teddy-langasta tehdyn ponchon, mutta koska se snyyn arvelujen mukaan päätyy pukinkonttiin, en taida sitä näyttää nyt. Kiitos paljon kaikista paketeista, Sarita!

Itsekin paljastuin, kuten edellisen postin kommenteista saattoikin jo lukea. Lähettelin siis paketteja tänne.


Lahjatehtaalta on valmistunut seuraavaa:

Peruskauluri Sandnes Sisusta kummipojalle. Näitä vois tehdä lisääkin, mukavan pehmeä ja ihan kätevä. Note to self: älä osta enää pätkävärjättyä lankaa, jos et oikeasti aio tehdä siitä sukkia. Tai siis tietenkin tästä piti alunperin tulla sukat, mutta joku on vienyt sukkainspiraationi. Jos näette, voisitteko palauttaa, kiitos.


Hahtuvasta jotain. Tämän nimi on Loska, mutta muuta en kerro, joku näkee jouluna sitten.
Ja hei! Piste mulle. Neuloin ison kasan hahtuvaa eikä lanka katkennut koko aikana kuin ehkä kerran!

Tilasin ensimmäistä kertaa Amazonista kirjoja. Nopea toimitus ja kunnolla paketoitu. Kehtaan tilata toistekin. Odottelen vielä sitä samana päivänä Adlibriksestä tilattua pakettia. Siellä kun olivat ne neulontakirjat, tuo eilinen paketti sisälsi vain joululahjoja.

ps. Joo, tiedän. Jos bloggais useammin, ei tulis tällaisia kilometrin mittaisia sekatekstejä.

Tyytyväisiä asiakkaita

Kävin Tampereella viikonloppuna. Messuilla, jep.
Mutta noi pehmeät esineet tuolla kassissa eivät ole mitään lankaa tai hahtuvaa. Hahtuvaa! Niin, hahtuva on täysin mahdollinen materiaali sittenkin. Kuka olis arvannut?
Ei mitään sukkalankaa tai pirkkalankaa, ei. Eikä varsinkaan hahtuvalankaa.

Oikeastihan mä tietenkin siis olin reissussa viimeistelemässä keskeneräisiä töitäni, kuten kunnon ihmiset tekevät.
Roosa sai vihdoin hapsut, punapaitaisen ystäväni toimesta. Kiitos!
Lankana puuvillaa, ei ehkä nappivalinta huiviin, mutta saaja oli oikein tyytyväinen.

Ja punapaitaisella ystävällä on entistä suuremmat mahdollisuudet saada punainen paitansa valmiiksi. Vielä hihat kiinni ja kaula-aukkoon virkkausta. Yllättävää kyllä tuosta Vivekasta on sittenkin kehkeytymässä ihan oikea aikuisten neulepusero. Ei olis minusta uskonut.

Seuraavassa numerossa: Kieputusta.

Se lähti lapasesta

Perjantaina tein suunnitelman viikonlopulle: lapaset Susannan ohjeella ja keskeneräisten töiden viimeistelyä.

Sunnuntaiaamuna herätessäni kohtasin seuraavan näyn:

Taisi olla rankka ilta...

Innolla aloitettu Alvar oli ihan nuutunut. Idea on kiva, mutta ainaoikeaa, plääh, se kausi meni jo viime viikolla. Lankakin on karheaa ja väri väärä. Puranko vai väännänkö vielä muutaman rivin?

Marraskuu. Harmaata hahtuvaa ja ohje nimeltä Loska. Ei. Eieiei. Jotain kirkkaampaa puikoille nyt heti.


Sukkia. Jouluksi pitää tehdä kasa sukkia. Ihan kohta aloitan.

Mallitilkku kirjavasta langasta. Ehkä. Mutta kenelle tän väriset kävis? En tiedä, joten en voi alkaa neulomaan.

Harmaa. Isälle sukat. Pitäisi tehdä mallitilkku, tuo on mulle uusi lanka (Sandnesgarnin Perfekt). Emmä jaksa nyt.

Punaisesta on jo näköjään aloitettu sukat. Haa. Ai niin, näistä piti tehdä ne varrettomat, eli seuraavaksi olis kantapään tekoa. Eikä.

Ai niin, pitsihuivi, mun piti tehdä pitsihuivi. Swallowtail vai Icarus, Icarus vai Swallowtail? Sininen vai punainen, punainen vai sininen? Kokeilen eri vaihtoehtoja. Missä mun puikot on? Kiinni jossain? Ei voi olla, eihän mulla oo mitään kesken.

Välillä pitää keritä keritä.
Herkkuja! Nam. Pitää keriä herkkuja. Tästä joku lastenvaate. Hmm... yksinään tää ei riitä kovin isoon juttuun, mitä sen kanssa sopis. Pyörähdys komerolla. (Jos lankalaatikot päällekkäin kasattuna ylettävät lattiasta kattoon, kuinka pitkälle langat riittäisivät jos ne kaikki kerittäisiin auki peräkkäin?)

Ai joo. Tällanenki on kesken. Joku taitaa odotella sitä. Teen teen. Lupaan pyhästi että teen. Jahka haen pyöröpuikot ensin.

Vihdoinkin!

Icarus. Punaisesta. Ah!

Hirmu kätevää kun tuon piponkin saa tehdä kahteen kertaan kun ensimmäisestä versiosta loppui lanka kesken.


Tässä nämä lapaset ovatkin valmiina. Opiskelevat kieliä. Duktig.

Vauhtia pipossa

Löysin kaapistani pipon. Sanoisin että se on jostain 70-80 -luvuilta peräisin. Äitikö tuon on tehnyt vai mummo? Veikkaan mummoa. Ainaoikeaa tasona ja takana sauma. Helppoa kuin heinänteko. Tuo on aika löysä ja iso mutta ihan kiva, tekisikö vaikka uuden ja pienemmän?

Jahka ehtii, siis. Listasin nimittäin mitä "pitäisi" neuloa jouluksi. Yhtään siis en taaskaan oo yliarvioinu vauhtiani ja ajan määrä, ehen.

Niin ja missä välissä mä neulon itselleni kaikki lämmikkeet talveksi? Tai siis lähinnä, kuka tai mikä on syönyt edellisvuosien asusteet?

Sain Vivekan neulottua! Jee. Kuka nyt tulis höyryttämään ja päättelemään sen? Kenties sama henkilö joka yhdistäis nuo tuolla pussissa hengaavat neuletakin osat, tekis sihen yhteen huiviin hapsut, äidin kassiin vuorin ja päättelis parit pikkupipot...

Välttääkseni kaikkia näitä kysymyksiä ja oikeasti minkään "hyödyllisen" tekemistä, ryhdyin luomaan silmukoita Alvaria varten, koska, no, haluan tehdä sellaisen. En sentään rynnännyt mitään Noroja etsimään vaan kaivoin kaapistani antiikkista floricaa kahta punaliilan sävyä, tästä järkevyyspiste mulle.

Odotettua postia

Juuri kun puhuttiin että ei se lehti ikinä tule, postipoika oli tiputtanut laatikkoon IK:n syysnumeron. Kirjekuoressa oli leima "missent to Jamaica". Koska Jamaicahan on ihan sama kuin Finland.

Talvinumeroa odotellessa ehdin varmaan neuloa ainakin sen Swallowtail shawlin, tai muutaman...

edit: Päivitin ulkoasun rauhallisen valkoiseksi, toivottavasti miellyttää silmää enemmän. Swallowtail shawliin on lanka valittu, vielä kun löytäisin puikot. Kirjavaa sukkalankaa testataan. Serkulle sukat?

Tilpehööriä!

Paketti! SNY:ltä! Siinä on Kaikkea! Ihqua! (Olen 11-vuotias! näemmä) Jee!
Paketista löytyi:
Kahta lajia Opalin sukkalankaa. Nam! Mun joululahjatehtaani pitäisi käynnistää koneet näinä päivinä...
Ja ihan kamalan paljon Kaikkea, tilpehööriä, vai onko tämä sitä mistä englantilaiset käyttävät sanaa haberdashery?
On nuppineuloja, hakaneuloja, silmäneuloja, isoja muovisia päättelyneuloja, silmukkamerkkejä, palmikkopuikkoja, sukkapuikkoja, mittanauhaa, kauniin punaiset muovipuikot (näistä tulee mieleen ihan se animaatio, "The Last Knit", missä siihen olikaan linkki...) ja NALLEJA!! Niitä ihania puikonpidikenalleja, joita mä toivoinkin kovasti, ja joiden avulla mun käsilaukkuprojektini pysyvät turvassa. Aaaah!

Kiitos kaunis, SNY! Valtavan ihanaa! Kaikkea! Täydellinen sademaanantain pelastus!

Nyt on juostava etsimään työkalupakkiani, laitan nämä kaikki sinne nätisti järjestykseen. Vai uskaltaisiko korkata tuon kirjavan lankakerän...

Tadaa!

Sain jotain valmiiksikin. Tätä Helleborus-huivia olen kanniskellut mukanani käsilaukussa (kyllä, mulla on valtava käsilaukku, sinne mahtuu paljon muutakin kuin yksi pieni huivi) ja neulonut aina tilaisuuden tullen. Huivi on jo päässyt kanssani jumppaan ja työmaalle, kun on ollut kylmä. Tehty ihan ohjeen mukaan, kaksi kerää Kitten mohairia meni. Olen tyytyväinen. Paitsi että tajusin sitten että pitäisi tietysti olla samaan settiin pipo ja lapaset ja ties mitä. Suutarin lapsella ei näemmä ole kenkiä, eikä neulojalla asusteita kun kylmyys iskee...


Tässä todiste siitä että sentään joku meillä on tohkeissaan Novitan langoista, Hurja mustassa neuletakissa kiinni olleiden pingotuslankojen kimpussa. Ei, en ole vielä ommellut neuletakkia kokoon. Any day now...

Ja vielä yksi tadaa! Kymppitonniarpajaisten voittaja on: Raisa. Jätätkö vaikka meiliosoitteesi kommentteihin, niin keksin sinulle jotain kivaa...

Myydään kymmenentuhatta mörvelöä

Myydään

• Socks, socks, socks. Paljon erilaisia sukkaohjeita, mutta totesin sittenkin pitäväni perinteisemmistä sukista. 8 €
• Start quilting. Selkeä perusteos tilkkutöistä, mutta minulla on tämänkaltaisia enemmän kuin tarvitsen. 7 €
• Lapitöö ja teppimistehnikate entsüklopeedia. (linkki vie englanninkieliseen alkuteokseen, mutta kirjani on viroksi) Tilkkutöiden perusjutut selitetty selkeästi, ei tarvitse osata kieltä ymmärtääkseen. Lisäksi kirjassa on inspiraatiokuvia. 5 €

Kirjat ovat hyväkuntoisia, muutamaan kertaan selailtuja. Hintoihin lisätään postikulut tai vaihtoehtoisesti mahdollisuus noutaa Uudellamaalla sopimuksen mukaan. Jätä kommentteihin viesti jos kiinnostaa.

Kymmenentuhatta

...näyttää kohta kävijälaskuri tuolla aivan alareunassa piilossa. Kerro kommenteissa sunnuntaihin mennessä, mitä käsitöiden tekeminen on elämääsi tuonut, niin osallistut pienenpieneen arvontaan.

Mörvelöä


Jep. Näitä tällaisia kauniita ja detaljirikkaita, kiehtovia neuleita. Mutta ei enää paljon mörvelölankoja jäljellä. Vielä ainakin yhteen siniseen huiviin riittää. Tuo punainen on jotenkin ihan siedettävä, jospa joku kaveri sen haluaisi. Muut varmaan menevät keräykseen.

On minulla oikeitakin juttuja työn alla: Viveka on jo yli hiha-aukon ja Helleborukseen neulottu puolitoista kerää punaista kitteniä. Mutta kun keskeneräisiä ei näytetä hulluille eikä herroille...

Ostoskierros Helsingissä eilen teki selväksi ainakin sen että neuleasusteet ovat tänäkin syksynä kuuminta hottia. Olisi pitänyt olla kamera mukana niin olisi voinut tehdä muistiinpanoja joulupukin pajaa varten. Alkaa muuten olla syytä panna paja pystyyn, muuten kaikki todellakin saavat mörvelöhuivin.

Paketti!

Kärsivällisyyteni palkittiin vihdoin, ja toinen SNY:n paketti saapui perille asti.


Paketista kuoriutui:

- Nalle Puh -kirja ja valokuvakansio sekä suklaata. Tuo kirja minulla toki oli ennestään, mutta varakappale ei tee pahaa, kun kyseessä on klassikko. Valokuvajuttu ja suklaat taitavat matkustaa erään nelivuotiaan Nalle Puh -friikin luokse...

- Kaksi kerää sinistä woolia, joka istuu hyvin wool-kokoelmaani (kyllä, minulla on kokoelma perusvillalankoja jos jonkinlaisia, ei koskaan tiedä milloin iskee lankapula).

- Kerä Aino-nimistä kirjavaa lankaa, tuota olen nähnyt toki kaupassa mutten koskaan ostanut, saattaisi sopia noihin hassuihin paksuihin huiveihin. (Jotka muuten näin sivumennen sanoen ovat hyvä konsti päästä oudoista jämistä eroon, mutta mihin minä joudun niiden huivien kanssa? Onneksi jotkut ovat näemmä pelanneet jalkapalloa toisen jättipuikon kanssa ja piilottaneet sen vimmaltani.)

- Kaksi kerää mustavalkoista Tahiti-nimistä nauhalankaa, ja nyt täytyy kyllä tunnustaa etten ole moista edes nähnyt, mitähän tuollaisesta ruukataan tehdä, aion avoimin mielin yrittää kokeilla.

- Ja sokerina pohjalla!! SNY:n itsensä kehräämää villalankaa. Ihanaa! Mukavan "kotikutoisen" näköistä ja kauniit hennot värit, harmaata ja sinivihreää, tuosta kuvasta ei oikein näy kunnolla. Tuosta voisi tehdä itselleen brassailuhuivin. Vähän jotain erikoisempaa neulosta mutta ei mitään pitsiä eikä monimutkaista juttua häiritsemään lankaa. Laitanko toisen langan kaveriksi vai neulonko yksin?

Kiitos paljon SNY!

Niin ja mielenkiintoista, selkeästi SNY:ni pitää Nalle Puhista ja osaa kehrätä... hmm... lukemaan blogeja...

Näen punaista

Iski äkillinen punakohtaus näin syksyn kunniaksi. Kaikki alkoi ihan viattomasti, kun lupasin neuloa ystävälle Vivekan, punaisena tietysti. Sitten lähdimme yllättäen tapaamaan syntymäpäiväänsä juhlivaa ystävää, ja jokin naksahti päässäni. Pakko saada Nopeasti Huivi lahjaksi. Juoksin hakemaan kaupasta 12 mm:n puikot. Minä, jonka mielestä vitosen puikot ovat paksut! Sitten äkkiä lankalaatikolta kerät isoveljeä, raidallista seiskaveikkaa ja kirjavaa nallea. Kaikki yhdessä puikoille, ja hop, pitkittäin neulottu ainaoikein-huivi!


Vimma jäi vähän päälle, ja nappasin seuraavaan huiviin kirjavien lankojen seuraksi fritidsgarnin lopun, joka valitettavasti loppui vähän kesken, mutta kai tuosta joku lyhyt tai lastenhuivi tuli.

Löysin samalla vielä kerän jotain vanhaa Jumbo soft -nimistä lankaa, sekin päätynee megapuikoille. Olen virallisesti yllättänyt itseni.

Pakko kohta aloittaa joku ohut pitsihuivi, vaikka Merinosilkistä, sitä on tuossa pari kerää kerimistä odottamassa. Syksyn IK:ssa olisi se yksi mukavan näköinen ohje, mutta eipä ole suvainnut lehti tänne asti saapua vaikka olen sen tilannut. Laitoin asiasta jo meilitse valituksen, mutta en ole saanut vastausta. Joku ilta kyllä soitan sinne ja murisen. Nih.

SNY:kin laittoi meiliä ja lupaili pakettia, josko tämänkertainen tulisi perillekin asti. Postinkantajaa stalkkaillen...

Niin, en minä sentään ihan pelkästään paksuihin lankoihin ole siirtynyt, teen tuossa koetilkkua Bambou soft -langasta. Ihanaa, pehmeää. Kuvitelkaa suklaanruskea pipo jossa on leveällä joustimella tehty leveä käänne. Lämmintä. Mmm.
Tein muuten aika erikoisen huomion puikkosuositusten suhteen. Bambou softin vyötteessä lukee että puikot 4,5 -5 mm, ja lanka on melkein ohuempaa kuin Vivekaan käyttämäni Smart, jonka vyöte kehottaa 3,5 mm:n puikkoihin. Oikeasti neulon nyt Bambou softia nelosen puikoilla, harkitsen jopa 3,5-millisiä kokeilevani vielä, kun taas Smart löysi sopivan tiheyden puikoilla 4,5 mm. Herää kysymys, vetävätkö ne noita hihasta, vai onko eri firmojen ihmisillä noin erilaiset käsialat?

Se neuloo sittenkin!

Olen hengissä. Ja neulonkin. Olen koko elokuun väsännyt xl-kokoista neuletakkia mustasta mohairista. Mikä mahtoikaan olla se hulluus joka minut moiseen ajoi...
Tai no, sanottakoon nyt ettei siihen sentään kaikki aikani ole mennyt, etten vaan saa hitaan mainetta.

SNY:n pakettikin on kadonnut ja syystahmeutta on muutenkin hieman havaittavissa. Josko siitä neulomalla pääsisi? Lankaa ainakin on kertynyt taas nurkkiin ihan riittävästi...

Sukkia on syntynyt taas:


Beessit sukat, tai mikä tuo väri nyt sitten onkaan, kaverille joka lahjoitti minulle rullan vanua eikä suostunut ottamaan maksua, mutta sukat sentään kelpaavat.
Muuten tavalliset perinnesukat, mutta tuota mallineuletta olen mukaillen katsonut Knitting Vintage Socks -kirjasta, se on niissä Gentleman's Fancy Socks -sukissa, jotka muuten lupasin tehdä jos voitan Pura lanan arpajaisissa, ja minähän voitin! Vaaleanvihreät lankavyyhdit saapuivat eilen postissa pelastaen flunssapäivän. Kiitos paljon, Mari! Langat tosin huutelivat että saisivatko sittenkin ruveta pitsikuvioisiksi unisukiksi, joten saa nyt nähdä miten tässä käy.


Punaiset ribbisukat Hjertegarn socks -langasta. Ehdottomasti suosikkisukkalankani, vaikkei tuo väriyhdistelmä niitä parhaita olekaan. Oikein kelvolliset sukat tuli silti, nämä lähtevät kesämökkinaapurille, ihan vaan koska ihmisiä pitää joskus ilahduttaa.


Posliinkukka kukkii! Ensimmäistä kertaa ikinä!
Ne jotka tuntevat kyseisen kasvin, tietänevät että sen kukista erittyy tahmeaa nestettä. Meidän kukka sattuu sijaitsemaan kissojen virallisella ikkunalaudalla, joten se on, yllätys yllätys, kissankarvoilla kuorrutettu. Sain otettua tuon kuvan ennen kuin kissat ehtivät paikalle.

Nyt taitaisi olla paikallaan joululahjaideainventaario. Pipoja, huiveja, sukkia... Jotain vähän erikoisempaa tekisi mieli keksiä. Pitänee hautoa ajatuksia syksyn uusien ohjeiden parissa.

Olen salainen

Ei heikkohermoisille

Pyynnöstä esittelen lomalla mukaani tarttuneet langat:

Tuli joo vähän tehtyä hankintoja talven varalle...
Mustaa Kitteniä, takki tulossa, on on, puolitoista hihaa jo valmiina.
Ruskeaa, vihreää ja sininen pallukka ohutta Pirkkalankaa. Nam. Namnam.
Farkunsinistä Sivillaa. Serkun Flower basket shawl jäi kummittelemaan, mulle kans!
Oikeassa reunassa sukkalankoja. Hjertegarn on aina ihanaa, Regiaa en ole vielä ehtinyt kokeilemaan.
Laatikossa Vilénin Sulon ostoksia, Samosta ja Woolia. Älä edes kysy. Sain halvalla. Seuranaan Mandarin Fiestaa, joka on jotenki vaan ihku tai jotain.
Selkänojalla vähän kangaspaloja marimekolta, jotain kivaa pientä niistä voisi tehdä, tai sitten laitan tilkkulaatikkoon kavereidensa seuraksi. Miksen mä enää ompele mitään?
Edessä komeilee ihkaoikea ikioma työkalupakkini, yläosaan menee sukkapuikot ja alas pyöröpuikot ja tilpehöörit. Kätevä. Jos on työkalut, pitää olla pakki. Nih.

Edit. Tästä puuttuu vielä jotain, mutta mä olen näemmä piilottanut ostokseni niin tehokkaasti etten itsekään löydä niitä. Ainakin sitä Gedifran lankaa, josta tein sinisen huivin, ostin myös punaisena. Nam.

Osasta on jo neulottukin, tässä kaksi pipoa Samoksesta (joo, älä edelleenkään kysy) Neuleita kullannupulle -kirjasta (jonka senkin ostin lomalla, kun... joo, sain halvalla.)


Sukanvartta Hjertegarnista. Luulin etten pitäisi tuosta väristä, mutta pidänpäs, siitä tuleekin metkat raidat!
Sukkia varten tuli vihdoin hankittua Knitting vintage socks. Nam. Namnam. Tähän tekeleeseen voisi jotain uudenlaista kantapäätä jo kai kokeilla, katsotaan...


Vihreät Pirkkalangat päätynevät johonkin tämäntapaiseen, yhdessä itsevärjätyn villalangan kanssa. Niistä tulee mukavan meleerattu pinta. Neuletakkia siis meinasin, palmikoilla tai jollain muulla kivalla. Starsky olisi yksi ehdokas, tai muu sen tapainen. Tai jos nyt ensin vaikka kerisi ne sotkussa olevat itsevärjätyt vyyhdit ensin ja katsoisi sietääkö sitä lankaa enää sen urakan jälkeen tämän vuoden puolella katsella...

On sitä oltu lomilla ahkerana

Vihreä koivunlehtihuivi on saatu hienosti purettua, oltuaan ensin noin 40 senttiä pitkä. Ei vaan tullut huivia. Kova lanka, liukkaat puikot, kuvio liian "jotain" tai sitten ei tarpeeksi "jotain muuta". En tiedä, mutta ei skulannut ei. Mitähän sitä tekisi vihreänkirjavasta, kovasta ja ohuesta puuvillalangasta?

Samoin punaraidallinen sukanvarsi sai kyytiä, kun se ei kerran edes tiennyt kenen sukka se olisi ja montako silmukkaa kantapäähän tulisi. Siedän vähän huonosti epäsymmetriaa ja sukanvarressa oli pariton (!) määrä silmukoita. Enkä kyllä taida oikein sietää seiskaveljes-lankaakaan.



Sitä paitsi tarvitsin sukasta puikkoa Soleil-toppiin, joka tuossa roikkuu narulla kuivumassa, pitsikin on ah niin kätevästi "pingotettu" pyykkipojilla. Tämä on tehty jostain valkoisesta pitsipuserosta purkamastani langasta jonka värjäsin punaiseksi. Lanka päästää älyttömästi väriä pesussa vieläkin, toppi on ihan jees, mutta ei sittenkään "minun juttuni". Onneksi jätin sen kesämökillä yöksi vartioimatta, äiti oli kokeillut sitä nukkuessani ja totesi että hän tarvitsisi juuri tuollaisen. No olepa hyvä, sait juuri sellaisen. Vähän vielä pitää olkapäitä ja kädenteitä tuunata niin kai siitä ihan käyttövaate tulee.

Haikukin menee purkuun, heti kun muistan mihin sen tekeleen laitoin. Vaikka tein eilen jälleen lankainventaarion, ei tuo luomus hypännyt silmilleni mistään nurkasta.

Olkoon piilossa sitten. En olis niitä lankoja tarvinnutkaan. Ostin nimittäin uusia. Ihan vähän vaan... Näyttäisin, mutta laitoin ne kaikki jo laatikkoihin talteen. Joukossa mm. 7 kerää mustaa Kitteniä (pusero on jo tulossa), sukkalankoja ainakin öö.. aika moneen pariin (jouluksi jouluksi), sinistä vihreää ruskeaa ohutta pirkka-lankaa (sitä pitää aina olla, ja osa oli alennuslaarissa, ei vileeni voinut mitään) ynnä sitten sekalaisia keriä erilaisia puuvillasekoitteita (älä edes kysy, ei aavistustakaan miten ne joutuivat koriini). Erittäin onnistunut Etelä-Suomen rengasmatka siis.

Oli meillä muutenkin hauskaa reissussa. Mieskin ihan kiltisti vaan pyöritteli silmiään langoilleni ihan vähän vaan. Lupasin toki tehdä hänelle villapuseron.

Mutta. Dilemma:
Minulla on 500 g ruskeaa ohutta pirkkalankaa. Voisin kuvitella siitä ehkä juuri ja juuri tulevan s-kokoisen miehen puseron. Mutta luulo ei ole tiedon väärti.
Ja. Dilemma kaksi:
Minkälaisen puseron sitä tekisi? Leo ja Saranac ovat kuulemma vähän sen tapaisia kuin mies haluaisi, mutta ohjeet ovat paksummille langoille. Tietenkin. Kuka hullu tekee kakspuolosilla miesten kokoisen villapuseron? (Ei tarvitse vastata.) Niin tai ehkä siihen voisi ottaa jonkun toisen langan kaveriksi. Eikä se langan paksuus nyt mikään ongelma ole, onhan minulla matemaattinen pää (on on, ihan oikeasti on) ja laskukone. Mutta ensin pitäisi kyllä tietää mitä tekee, kun ei nyt ihan omasta päästäkään jaksaisi keksiä. Ei hajuakaan. Jatkamme tutkimuksia. Saa ehdottaakin jos keksii. Kovasti tuntuu olevan naisille ihan mitä vaan ohjeita, mutta miehille paljon vähemmän.



Loppukevennyksenä kesäsukat! Niitä on jo kaksi paria tehty, serkulle ja kummitädille. Toinen varpaista ylös ja toinen ylhäältä alas, edellisen parin langan riittävyyden rohkaisemana. Lankana siis kirjava mandarin petit ja 2,5 mm puikot. Yksi kerä riittää jämptisti neljäkakkosen sukkiin tuollaisella olemattomalla varrella. Vielä olisi kolmanteen pariin lankaa. Mutta kun on jo aloitettu ihan toisenlaisetkin sukat tässä välissä. Sukkia pitää olla. Juu-u.

Viimeistelemätön, hiomaton...

Epäilyistä huolimatta en ole hukkunut lankakasaan.
Olen jopa neulonutkin.
Mutta.
Aina löytyy joku mutta.
Joku meillä aina aloittaa töitä, joskus jopa neuloo valmiiksi, mutta miksei kukaan päättele lankoja tai tee hapsuja?



Sukat. Varpaista lähtien. Ohjeita katsoin Knittystä ja Ullasta. Kirjavaa mandarin petit -lankaa 2,5 mm puikoilla. I-ha-naa! Ei tarvitse luoda montaa silmukkaa, varpaista tulee siisti, tavallinen kantapää on, no, ihan yhtä tavallinen kuin yleensäkin, uskaltaa ostaa vain yhden 50 g:n kerän lankaa, mutta... Mitenköhän saisin nätisti silmukat pääteltyä? Taidan kokeilla sitä "neulo kaksi silmukkaa yhteen" -konstia. Ihan kohta...



My so called scarf taannoin esittelemistäni gedifran langoista 5,5mm puikoilla. Se nyt sentään on valmis. Kun siis ne langanpäät on piilotettu tuonne kasan väliin... Mutta tämä on vasta pukinkonttiin menossa, joten eihän sillä ole kiire, eihän?



Jo toukokuun lomareissulla valmiiksi saatu Roosa-huivi odottelee edelleen hapsujaan langanpäät roikkuen. Yllättävää? No ei. Puuvillaan on vähän ärsyä päätellä langanpäitä. Tai mistä minä tiedän minkälaiset hapsut olisivat tähän hyvät? En ole koskaan tehnyt hapsuja. Tai joku muu selitys...



Ja sokerina pohjalla: What was I thinking -kaulahuivi. Niin. Hullun rautalanka on painavaa ja sileä oikea me-nee ai-na rullalle. Vaikka siinä olisi pitsikuvio ja reunat. Väistämättä. Opinko sen milloinkaan? Tuskin. Lopputulos, liian painava ja liian rullalla oleva huivi. Ja vähän se on väärän värinenkin kai... Tämä odottaa purkamista ja pääsyä johonkin mielekkäämpään projektiin. Mitä järkevää voi tehdä 100 g:sta keskipaksua puuvilla/viskoosilankaa?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia. Taidan aloittaa uuden sukkaparin, vielä on muutama setti noita ohuita sukkapuikkoja vapaana...

Neuloja lomailee

Roosa-huivin alku meren rannalla.
Huivi on sittemmin melkein valmistunut, enää puuttuvat saajan siihen haluamat hapsut. Minkälainen neuloja unohtaa ottaa sakset mukaan lomalle?



Tuliaisostoksia. Siniharmaat (joo, ei yhtään sen väriset, kamala kuva, hirveä, mutta katsokaa miten söpöön paperipakettiin kaupantäti langat laittoi) langat ryhtyivät jo pitsihuiviksi, joka täytyy ilmeisesti purkaa. Painavaa lankaa (puuvilla/viskoosi), ohutkin kaulahuivi painaa. Plus että se menee rullalle, vaikka laitoin ainaoikeaa reunoihin. Näin käy kun neuloo ihan vaan mitä päähän pälkähtää. Minkälainen neuloja matkustaa ilman ohjekirjastoaan ja valmiita suunnitelmia?
Ohuesta vihreästä on tulossa pitsihuivi (Toistanko mä itseäni? Ensunka?) joka toivottavasti mätsää kaverin kesämekkoon. Jää nähtäväksi. Aloitin sitä, ja jo ensimmäisen pitsikerroksen jälkeen tekee mieli purkaa. Äh. Keksin jotain.

Askartajatar haastoi minut plagiaattimeemiin:

Anna hullulle rautalankaa.. Pim! "pipo, Pipo, pipo, PIPO, pipo..." "Onks langat kalliita?"

Lainaukset ovat Impivaaralta, Sialta ja Sukanvarresta. Olkaatten täten haastetut jos haluatte (ja jos edes luette tätä)
Eli napatkaa lause kolmesta seuraamastanne blogista sekä haastajan blogista.

Vastauksia kommenttien kysymyksiin:

Distantknitter: FBS söi vajaa kaksi 50 g:n kerää Sivillaa. Olisi ehkä vielä yksi mallikerta tullut, mutten halunnut riskeerata.

Sia: Maailman ihanin lanka on se joka on vielä löytämättä, ja noita toiseksi ihanimpia on kai useita ;-)

Flower basket shawl ja muita yllätyksiä

Tuli siitä siis huivi sittenkin. Tosin neuloin sitä vielä juhlissa. Uudenlainen extreme-laji, ota vähän boolia ja tee sitten pitsiä. Pingotukseen pääsin vasta eilen mökillä, ihan perinteisin menetelmin sitten lopulta kuitenkin, vanhan ison petarin päällä. Täytyy yrittää piilottaa se petari johonkin mökin nurkkaan, se on nimittäin valtava ja valtavan hyvä isojenkin kappaleiden pingottamiseen.

Huivi pääsi vähän tutustumaan pihasyreeniin, kun en oikein viitsinyt kissojakaan malliksi pyytää.
Alla vielä detalji kuviosta.

Malli: Flower Basket Shawl (Interweave Knits nettisivuilta, ei ole siellä enää), tein ohjeen seitsemän mallikerran lisäksi vielä muutaman, olisiko tuossa 10 tai 11.
Lanka: Wetterhoffin Sivilla (Ehkä maailman toiseksi ihanin lanka)
Puikot: 4
Lopputulos: Lääh. Lisää tuota lankaa. Lisää tällaisia huiveja. Pakko. Neuloa. Pitsiä. Lisää.



Puussa poseerasi myös äidille aiemmin valmistunut hahtuvainen Fulled lopi tote. Tähän pitäisi kuulemma tehdä tummansininen vuori, mutta tummansininen kangas on hautautunut luultavasti jonnekin vihreän ja punaisen ja violetin alle. Jatkamme arkeologisia kaivauksia.



Mutta mutta... kuka on tuonut meille korillisen lankaa?
No minäpä itse, ihan omin kätösin valitsin.

Korissa Mandarin Petitiä kahta väriä, ruskeasta tulee ehkä yks juttu ja toi kirjava oli vaan "pakko saada" kokeiltavaksi. Sinikirjava lanka on nimeltään Gedifran Fashion Trend Stripe, se haluaa kuulemma olla My so called scarf. Vihreä ohut Pirkkalanka taas kuiski jotain syksyisistä pitseistä tai sitten se haluaa olla kimpassa itsevärjätyn vihreän langan kanssa.

Tähän taisi siis kesäloman alun kunniaksi päättyä lankahamsterointi. Pääsen pian etelän lämpöön neulomaan, vaatiihan moinen nyt uudet langat. Niin ja nähtäväksi jää josko siellä perilläkin olisi lankakauppoja...

Paniikki!

Apua!
Flower basket shawlin pitäisi olla valmis tänä iltana lahjaksi serkulle.
Vielä on puolikas mallikerta tekemättä, plus koko reunushässäkkä.
Ehkä, ja vain ehkä pystyn saamaan neulomisen valmiiksi, otin sen mukaan töihin lounaalla tehtäväksi. Mutta, ja tämä on se iso mutta, miten ehdin pingottaa sen??
Onko olemassa jotain pikakonsteja? Hätäapuja?
Tämä kyllä tulee tarvitsemaan paaaaljon pingotusta, sen verran löysä ruttukassa se nyt on.

Tiesinkö että tässä näin käy. Tiesin. Mä tiesin että tässä käy näin.
Miksen neulonut ahkerammin ajoissa? Mää jotenki arvasin että tässä näin käy...

Pupu!

Neulon sittenkin!
Tai koko ajanhan olen neulonut, mikään vaan ei valmistu. Puikoilla enemmän tai vähemmän aktiivisesti ovat:

• Yksi raidallinen sukka joka on ollut kesken ties kuinka pitkään, en jotenkin kykene tekemään siihen kantapäätä, omituiset silmukkamäärät, älä kysy...
  
• Haiku sinisestä vanhasta puuvillalangasta, valmistunee joskus
• Branching out valkoisesta Novitan mohairista, kutittaa nenää jos tekee enemmän kuin kaksi mallikertaa kerrallaan, hidasta siis
• Uusimpana tulokkaana Flower basket shawl farkunsinisestä Sivillasta, ihanaa! Tämä varmaan valmistuukin, jos vain ehtisi rauhassa istua neulomassa.

Niin se pupu! Neuloin mökillä viikonloppuna legs-pupun, joka sai heti innokkaita ihailijoita:



En ole ihan varma huovutanko sen vai annanko olla tuollainen. Oli kyllä hauska tehdä, pupulle saattaa syntyä kavereitakin, kiva lahjaidea lapsille ja lapsenmielisille.

Neuloisko? Nääh!

Näin tässä usein käy. Kevät tuo valoisat illat ja vie neulomisen mennessään.
Puikoilla on aktiivisesti vain joku lastennuttu, kun teki mieli testata ohjetta. Ei se ole edes kenellekään menossa, joten aika rauhassa on sekin saanut kykkiä korissa.

Tilkkutyökurssikin alkaa olla menneen talven lumia. Näin vaan tuli todistettua että sitä pystyy käymään koko lukuvuoden kurssilla saamatta mitään valmiiksi, kun aloittaa jotain uutta joka välissä.

Lankahamstereissa pysyn hyvinkin helposti mukana, eivät nuo kesälangat ole koskaan minulle puhuneet.

Seuraava projekti olisi varmaan värjätä hempeän punaiset puuvillalangat tummemmaksi, viininpunaiseksi. Niistä tulisi sitten kesätoppi. Tai jotain. Lähinnä. Väri on, langat on, vain kattila puuttuu. Menin sitten älykkäästi ostamaan sellaista väriä johon tarvitsee oikean kattilan. Niin että jos joku jossain näkee valtavan ison kattilan halvalla, saa tuoda tänne. Tämä tarkoittaa juuri sinua, rouva Vantaalta.

Oranssia inspiraatiota metsästämässä

Huhtikuun project spectrum -värit ovat oranssi ja keltainen. Lieneekö siitä johtuvaa vaiko kevään mukanaan tuomaa, kun mikään neule ei osoita kiinnostusta hypätä puikoille. Oireellista myöskin on se, että näitä värejä ei lankavarastostani juuri löydy, muuta kuin nämä mummolta perityt:



Tuo vaaleankeltainen ehkä eniten puhuttelisi. Se on "sisäkäyttölankaa", kun vaan keksisi mitä siitä voisi "sisäkäyttöön" tehdä. Millaista sitten on "ulkokäyttölanka"?
Mohairinpätkätkin ovat kivoja, noiden ruusukkeiden tekoon mummon tavaroista löytyi jonkinlainen laite, en ole vielä perehtynyt sen toimintaperiaatteeseen.
Niin, ja mitä kummaa voisi tehdä oranssista langasta jossa on kultahilettä? Tuo neule tuossa on äidilleni lapsena tehty pusero, jota mummo on alkanut purkaa, tehdäkseen langasta jotain muuta, mitä?

Jos nyt ostaisin lankaa, saattaisin käydä ostamassa jotain mielenkiintoista oranssia, mutta ei sekään suuremmin houkuttele. Tiedoksi kuitenkin rouvalle Tampereelta, hänen oranssia huiviaan ei ole unohdettu, sillä on melko pieni numero inspiraatiojonossa.